Suomalaisen historiantutkimuksen "kaikki meni" hetki.

AL: Päihtyneet häiriköivät Tampereen kirkoissa – juopottelemaan tultu jopa kesken hautajaisten Yhdessä kirkossa on aloitettu häiriöiden vuoksi vartijakokeilu.

Vihdoinkin ev. lut kirkossa ollaan päästy pois kaiken pilaamasta modernista hömpötyksestä ja ollaan palattu wanhalle kunnon 1600-luvulle.

tidsskrift.dk/NTfK/article...

Ja kuitenkin haluatte vilkaista kyseistä artikkelia, niin tätä kautta se on mahdollista.

Nyt on tämäkin tutkijanuran merkkipaalu saavutettu, kun olen ensimmäistä kertaa ikinä osallistunut vertaisarvioidun yhteisartikkelin tekemiseen. Tällä kertaa tutkittiin suomalaisia törkeitä varkauksia pintaa syvemmältä. Ja mikä parasta, kyseinen artikkeli on open accessina kaikkien saatavilla.

Tämmöstä tällä kertaa. Voin nyt ihan luvan kanssa pitää päässäni fedoraa, jossa lukee PRESS.

Suurin osa suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua on sitä, että jämerän oloiset pukumiehet selostavat tärkeän näköisinä turvallisuuspolitiikan olevan tärkeää, tarjoamatta oikeastaan yhtään mitään asiasisältöä.

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Vol 25 Nro 5 (2025): Maineturvallisuus Suomessa? Maakuva turvallisuuden rakentajana kylmästä sodasta Nato-aikaan

Pitäähän sitä myös samalla mainostaa teemanumeroa, jossa kirja-arvosteluni ilmestyi:

Kaksi tutkimusta yhdessä kirjassa – Urho Kekkonen ja Etsivä keskuspoliisi Kirja-arvostelu kirjasta Pekka Niiranen: Ohrana Kekkonen: UKK Etsivässä Keskuspoliisissa 1919–1927. SKS Kirjat, 2025. 477 s

Tuli aikanaan lukaistua Pekka Niirasen teos Ohrana Kekkonen: UKK Etsivässä Keskuspoliisissa 1919–1927. Inspiroiduin kirjasta sen verran, että päätin tehdä siitä kirja-arvostelun. Tänään kirja-arvosteluni onkin tullut ulos eetteriin koko kansan luettavaksi sopivasti ennen joulun pyhiä.

Nelosen uutiset: "Nyt vituttaa" YouTube video by Jerry

Tuli hankittua nitoja. Ryhdyttyäni nitoamaan papereita huomasin ettei uunituoreessa nitojassa ole niittejä mukana. #VainKeskiLuokkaVitutus

Lasse Lehtonen välikohtauksessa Brysselin lentokentällä – poliisien ympäröimänä IS:n saamissa kuvissa Lehtonen kävelee Brysselin lentokentällä poliisien ympäröimänä.

www.is.fi/kotimaa/art-...

Pakko komentoida, että Lasse Lehtonen ei olisi joutunut tähän tilanteeseen, jos hän olisi osallistunut kokoukseen etänä.

Tälle ei ole mitään taloudellista perustetta, vaan kyse on pelkästään nykyhallituksen ideologisesta tavoitteesta haitata ja sabotoida kaikkea tutkimusta Suomessa. Kiusa se on pienikin kiusa.

www.kirjastot.fi/uutiset/uuti...

Varastokirjaston palveluita käyttäneenä tutkijana minulla ei ole mitään painokelpoista sanottavaa tämän uutisen suhteen.

Kansallisarkisto aloittaa suunnittelun Jyväskylän toimipaikasta luopumiseksi

Tosi paskoja uutisia kuukauden loppuun. Sitä odotellessa milloin Joensuun toimipaikka joutuu mestauspölkylle.

En nyt maallikkona ymmärrä tätä kustannuslaskelmaa. Kyseiset poliisit olisivat muutenkin töissä, vaikka jalkapallo-ottelua ei olisi. Paitsi jos sitten ottelu aiheuttaa sitä, että mennään ylitöihin tai joudutaan enemmän työreserviä laittaa vuoroon, kun ottelun poliisit eivät ole käytettävissä.

at least he’s not upset about it.

Historiantutkimuksen päivät ovat ohi ja nyt on luvassa kotimatka Susirajalle. Kolmen vuoden päästä nähdään taas jälleen. Aikaisempi konferenssibadge katosi, kun kaulanauhani klipsu hajosi. Sain onneksi korvaavan badgen ja sen myötä uuden identiteetin. Näköjään miun on aika päivittää CV ajan tasalle.

Multipass! Jyväskylässä Historiantutkimuksen päivillä ollaan lauantaihin asti tieteilemässä ja puheenjohtamassa poliisihistorian työpajaa sekä pitämässä alustustani väitöskirjastani.

Tuli vihdoinkin luettua teos, jota pidetään historiallisen kriminologian klassikkona. Kirjan lopussa oli tekijän kommentit akateemisesta kritiikistä, mitä hän on saanut teoksen suhteen. Tämä ilahdutti minua suuresti, koska harvoin sitä pääsee lukemaan syvällistä akateemista debaattia monografiasta.

Jos joku luulee, että tieteen tekeminen vain yksityisellä rahalla tekisi lopun nykyisistä hyökkäyksistä tutkimusta vastaan, se ei ole totta.

Sen jälkeen alkaisi marina siitä, miten Herlinin suku vääristää tiedettä syytämällä rahaa woke-tutkimukselle ja muulle aktivismille

Oletko lokakuussa tulossa Historiantutkimuksen päivät 2025 konferenssiin? Jos olet, niin tervetuloa torstaina 16.10 klo 16.15 seuraamaan suomalaisen poliisihistorian työryhmää, jossa toimin puheenjohtajana ja alustajana.

Konferenssiraportti: Eurocrim 2025 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA – THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL Marko Piipponen, väitöskirjatutkija European Society of Criminology (ESC) järjestämä kriminologian konferenssi Eurocrim 2025 pidettiin Kreikan Ateenassa 3-6.9.2025. Osallistuin konferenssiin Itä-Suome...

Osallistuin syyskuun alussa Ateenassa Eurocrim 2025 konferenssiin, jossa sattui ja tapahtui, kun European Society of Criminologylta vaadittiin Israelin boikotointia. Olin kuin tiedemaailman Ernest Hemingway, joka oli todistamassa akateemista sodankäyntiä, joten kirjoitin konferenssiraportin:

Nyt ollaan myös arjen tasolla osa UEF:n oikiksen laitosta.

Fasistien salaliitto vai kommunistien provosointi? – Vuoden 1977 kirjapaino Kursiivin murhapolton määrittely sanomalehdissä Uusnatsi Pekka Siitoimen johtama äärioikeistolainen Isänmaallinen Kansanrintama oli 1970-luvun Suomessa poikkeuksellinen poliittinen ja rikollinen toimija. Vakavimpana rikoksena kyseinen ryhmittymä su...

kriminologia.journal.fi/article/view...

Artikkelini on open accessina kaikkien luettavissa, kun kuitenkin teitä kiinnostaa lukea kyseinen tutkimus!

Nyt on saavutetttu iso virstanpylväs omalla tutkijaurallani. Tutkimukseeni on ensimmäisen kerran viitattu monografiassa.

Foucaulttia Ateenan lämmössä. Enää puuttu baskeri päästäni ja viinilasi kädestäni, niin olisin 1970-luvun sosiologian inkarnaatio.

Multipass! If you are at the Eurocrim, come and say hi to me. My own presentation International Connections of Finnish Forensic Science in the 1920s is thursday 09.30 at the CN 2110 room. #Eurocrim #Eurocrim2025

Lukijoilta | Suomeen tarvitaan kansallinen arkistostrategia Suomen Historiallinen Seura esittää mielipidekirjoituksessaan, että Suomessa on laadittava kansallinen arkistostrategia Valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategian rinnalle.

Suomen Historiallinen Seura esittää TS:ssa julkaistussa kirjoituksessa, että Suomeen tulisi laatia arkistostrategia

"Strategian tulisi sisältää kestäviä ratkaisuja etenkin fyysisten ja digitoitujen aineistojen säilyttämisen, digitoinnin organisoimisen sekä aineistojen käytettävyyden kehittämiseen."

"Löysimme ratkaisun vuonna 1944" kertoo siitä, että suomalaisen eliitin oma uuspatriotismin vääristämä käsitys maamme sotavuosien historiasta alkaa kukaties vähitellen olla jo haitaksi kansainvälisten suhteiden hoitamisessa.