Toivottavasti tällaisten juttujen myötä ihmiset ymmärtävät yhä laajemmin, että Wolt ja muut vastaavat mukavuusteknologiat perustuvat hyväksikäytölle. Ne käyttävät hyväkseen paitsi työntekijöitään, myös ravintoloita, joiden tuotteita työntekijät kuljettavat. #wolt
www.hs.fi/pkseutu/art-...
I wrote this song on Saturday, recorded it yesterday and released it to you today in response to the state terror being visited on the city of Minneapolis. It’s dedicated to the people of Minneapolis, our innocent immigrant neighbors and in memory of Alex Pretti and Renee Good.
Stay free
But how can I recognise the patterns?!
Lopuksi vielä kerran suuret kiitokset! Laitoit minut ajattelemaan aihetta lisää, useasta näkökulmasta.
Ystävällisin terveisin, Jussi Ahlroth
Olen samaa mieltä, normatiivisesti. Kirjoitin vallitsevasta tilanteesta deskriptiivisesti, sen pohjalta mitä tutkijat kertoivat minulle tutkimustuloksistaan.
Olen samaa mieltä. Väitän kuitenkin, että useat yhteiskunnalliset toimijat yrittävät aktiivisesti heikentää omille eduilleen vastakkaisen tiedon saatavuutta ja lisäämään itselleen edullisen tiedon saatavuutta. Lisäksi tieto datana on nimenomaan arvokasta.
Kirjoittaessani tiesin tässä olevan epätäsmällisyyttä. Tieto-termi viittaa sekä tietoon esimerkiksi juuri rokotteista ja niiden vaikutuksista, mutta myös meitä koskevaan tietoon digitaalisina kuluttajina ja toimijoina, eli ns. dataan. Valitsin näin, jotta voin katsoa tilannetta yläperspektiivistä.
Mutta, tässä prosessissa käytetään lähes aina tukena ulkoisia oikeutuksen rakenteita, tietoisesti tai ei. Tässä tekstissä koetan sanoa, että nämä ulkoiset rakenteet ovat ennen olleet enemmän institutionaalisia ja rationaalisesti rakentuneita. Nyt ne ovat enemmän affektiivisia ja imaginaarisia. 2/2
Olen samaa mieltä. Kirje Buddhalta -kirjassani käsittelen, esimerkiksi Hume-luvussa, tiedon, uskomuksen ja tunteen välisiä suhteita. Humen tapaan näen, että yksilö tekee valinnan, usein hyvin tunnepohjaisesti, pitäessään jotain väitettä, havaintoa tai uskomusta tietona. 1/2
Palautteen perusteella lukijat tuntuvat ymmärtäneen, mitä termillä tarkoitan. Kaikki, mitä sanotaan tiedoksi, ei sitä ole. Juttu käsitteli yhteiskunnallisia prosesseja, joiden pohjalta jotkut päätyvät kuitenkin pitämään tietona moninaisia väitteitä, käsityksiä ja uskomuksia. 2/2
Ymmärrän hyvin kantasi. Käytän termiä tieto merkityksessä, jossa voidaan sanoa ”Tiedän, että ilmaston lämpeneminen ei ole totta”. Kuvaan lukijalle tilannetta, jossa "tietona" pidetään ihan keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Normatiivisesti voi toki sanoa, että osa tästä "tiedosta" ei sitä ole. 1/2
Kiitos paljon erinomaisista, asiantuntevista ja tarkoista huomioista. Vastaan niihin yksitellen.
Kiitos, varmasti on annettavaa! Käytin termiä tieto subjektiivisella tavalla. "Tiedän, että ilmastonmuutos ei ole totta" on tästä näkökulmasta "tietoa" - mitä se ei täsmällisesti ole. Tämä mahdollisti keskittymisen yhteiskunnan ilmiöihin. Palautteen perusteella lukijat ymmärsivät tämän.
"Tiedon sääntely" on tietoisen laaja-alainen ilmaisu. Se koskee kaikkea tietoon liittyvää, eli kyllä, mm. jakelua ja vastaanottoa. Juttu on poleeminen yhteiskunnallinen essee ja tämä kohta on vasta keskustelunavaus. Laajan palautteen perusteella lukijat ovat ymmärtäneet mitä tarkoitin.
Hei, kiitos palautteesta. Kertoisitko, mikä jutussani on mielestäsi tietoteoreettisesti hataralla pohjalla. Voin koettaa vastatata huomiohisi, tämän alustan rajoitusten puitteissa toki.
Hei, kiitos paljon mielenkiinnosta juttuani kohtaan.
Halusin tällä kertaa kuulla nimenomaan yhteiskunnan, viestinnän ja politiikan tutkijoiden näkemyksiä aiheesta.
Kiitos paljon kaikille ystävällisistä kommenteistanne! Laitan nyt digilaitteet kiinni ja vetäydyn maailmasta viikoksi. Jatketaan keskustelua ensi vuoden puolella.
Kiitos kysymästä, kyllä niitä juttuja varmaan Hesarissakin jatkossa ilmestyy. Kirjoitan HS:lle avustajana. Muista en osaa vielä sanoa. Linkkaan kyllä tänne, kun alan niitä tehdä.
Viimeinen juttuni Hesarissa talon toimittajana. Jutun työnimi oli ”tiedontuotannon jakolinjat”.
Halusin katsoa tätä ongelmallista ilmiötä nimenomaan Suomen näkökulmasta, koota yhteen tutkijoiden näkemyksiä ja esittää kysymyksiä.
Vaikealta näyttää.
www.hs.fi/kulttuuri/ar...
Ei mitään syytä pahoitella! Kiitos, että siteeraat ja erityisen paljon kiitoksia kauniista sanoistasi kirjasta!
The journal Buddhistdoor Global kindly commissioned an essay from me about my book. It is titled On the Pages of Philosophy, Glimpses of Space. Hope you enjoy it! If you are a publisher of Buddhist books in English, let’s talk! #buddhism #vajrayana #philosophy www.buddhistdoor.net/features/on-...
Suuresti arvostamani filosofi Tere Vadénin ystävällisiä sanoja kirjastani. Kiitos paljon!
Kiitos paljon ystävällisistä sanoista! Kuulisin mielelläni, mitä mieltä olet siitä Derrida-luvusta, kun sinne asti ehdit.
HS-arvio kirjastani on tullut.
”Vaikka kirja toimii hyvänä johdatuksena kuuluisimpien länsimaisten filosofien ajatteluun ja vaikka kirja yleissivistää buddhalaisuudesta verrattomasti, sen suurin ansio on siitä huokuva innostus filosofiaa kohtaan.” #buddhalaisuus #filosofia
www.hs.fi/taide/art-20...
We aim to please, näin kolmannella kotimaisella.
Olen saanut koulutukseni kyseisessä perinteessä, siksi luen muita perinteitä sen näkökulman kautta. Eri kulkuneuvojen ilmaisutavat ja menetelmät ovat ajoittain hyvin erilaisia. Mielelläni keskustelen asiasta, mutta tämä väline tosiaan on aika rajallinen. 2/2
Kiitos paljon! Tämä ei tosiaan ole paras kanava tällaiselle aiheelle. Dzogchenin näkemys on luonnollisuus, mikä tarkoittaa mm. että se pätee kaikkina aikoina, kaikissa kulttuureissa. Sen kautta voi lukea kaikkia buddhalaisia kulkuneuvoja, opetuksia ja harjoituksia. 1/2
Buddhalaisuuden eri kulkuneuvot toimivat eri periaatteilla. Jos olet tutustunut theravadaan, voi olla että kaikki kirjassa esitetty ei ole tuttua. Kirjoitankin johdannossa, että kirjan näkemys tulee nimenomaan dzogchen-perinteestä. Toivottavasti tästä on apua! Kiitos vielä viestistä! 2/2
Hei, kiitos valtavan paljon mielenkiinnosta kirjaa kohtaan! Kirjan näkemys tulee kokonaan dzogchen-perinteestä. Siinä on oma terminologiansa sekä oma näkemyksensä. Monilla keskeisillä termeillä ei ole vastinetta paalinkielisissä lähteissä. 1/2
Todella ikävä tilanne. Missä päin Kathmandun laaksoa tämä on, jos saan kysyä?