Before (2011) / After (2026) Rue du Commandant Mouchotte, Paris 14. Photo 2011 by G. Vellut on Flickr. A change finished a few weeks ago. Lining up with rows of trees at an unknown focal length is tricky, here the result is not perfect, but I think the core of the before / after is there ;)
When everyone has a penthouse, what happens in all the floors below?
Ei toki tarkoita sitä, etteikö Helsingissäkin voitaisi ja kannattaisi tehdä asioita paremmin kuin nyt. Kyllä sitä tänä aamunakin taas mietti, kun katupöly narskui hampaissa ja liikenteen melu jylisi niin, ettei ajatuksiaan kuullut, että aika paljon sitä on Helsingissä vielä tehtävää.
Keskeinen syy, miksi ajattelen, että pääkaupunkiseudun kuntia ei kannata yhdistää. En halua, että tuusulasta ja nurmijärveltä aletaan päättää siitä, että kotikatuni pitää olla vain autoliikennettä varten, koska jossain kymmenien kilometrien päässä auto on keskeinen liikennemuoto.
Autoinfraa se on, ja tulevaisuudessa vielä todennäköisesti turhaa sellaista. Käytännössä kaikki tavaraliikenteen kasvu on viime vuodet mennyt Vuosaareen, ja tätä voitaisiin vauhdittaa entisestään hintaohjauksella. Rekkafirmatkin mielummin ajavat Kehälle Vuosaaresta.
Upea päivä kestävälle kaupunkisuunnittelulle, kun Kruunuvuoren silta aukesi kävelijöille ja pyöräilijöille. Mikä määrä ihmisiä avajaisissa! Yhtäkkiä Laajasalo on kivenheiton päässä Kalasatamasta, Hakaniemestä ja keskustasta. Ja mitkä maisemat, tästä tulee ikoninen osa tulevaisuuden Helsinki-kuvaa.
Mutta kuten monessa muussakin, toivottavasti myös kaupunkisuunnittelussa kansainvälisesti yhä enemmän nouseva kestävä suunta alkaa pienellä viiveellä rantautumaan myös Suomeen, ja tahto päättäjillä muuttuisi sen mystisen autoilijan pelosta tulevaisuuteen katsovaksi. 4/4
Esimerkiksi Helsingissä SDP ja kokoomus ovat torpanneet liikenteen keskeisimmät päästövähennystoimet, esitetyt pysököintinormin väljennykset ja nastarengaskieltokokeilun laajentamisen. Suurin liikenneinvestointi ollaan tekemässä kestävien kulkumuotojen sijaan autoinfraan Satamatunnelin myötä. 3/
Suomessa valitettavasti yhä moni päättäjä on autopopulismin kourissa, ja asiantuntijoiden vuosikymmeniä suosittelemat kaupunkien ilmanlaatua ja turvallisuutta parantavat tai ilmastopäästöjä ja liikenteen lukuisia muita haittoja vähentävät toimet eivät ole edenneet esitetyillä tavoilla. 2/
Maailmalla alkaa näkyä yhä enemmän esimerkkejä siitä, miten kestävää ja viihtyisää kaupunkia painottavat ja autokeskeistä kaupunkisuunnittelua vastaan nousevat tahot voittavat vaaleja. 1/4
Tässä vielä vuoden 2010 kokoomuksen ja silloisen ministeri Vapaavuoren näkemys kaupan suuryksiköiden sääntelyyn. Silloin vielä kannettiin huolta hajautumiskehityksestä ja jopa ilman autoa saavutettavien palveluiden säilymisestä: valtioneuvosto.fi/-/lainmuutok...
Hyvä myös, että tuulivoimasääntelyssä tultiin vähän järkevämpään tulokseen suhteessa lakiluonnokseen, vaikka edelleenkin etäisyysrajat on aika jäykkä keino säännellä tuulivoiman rakentamista. Aurinkovoimaloille esitetään asemakaavavaatimusta, mikäli voimalan koko on vähintään 50 hehtaaria.
Hyvä sinänsä, että kaavojen sisältövaatimuksiin on tuotu ilmastonmuutokseen sopeutumista ja erityisen tärkeää on kestävien kulkumuotojen maininnat, joka selkeyttää oikeuskäytäntöä, kun aiemmin liikenteen toimivuus on oikeudessa tulkittu lähinnä autoliikenteen sujuvuuden varmistamisena.
Toinen huolestuttava asia on valitusoikeuden rajaaminen. Asemakaavasta ei voisi enää valittaa asukas, vain ainostaan prosessin osalliset. Myös yhdistykset voisivat valittaa pääsääntöisesti vain silloin, kun ovat jättäneet kaavan luonnosvaiheessa muistutuksen jotain poikkeuksia lukuunottamatta.
Mielenkiintoinen kuriositeetti tähän liittyen on, että reilu 15 vuotta sitten kaupan suuryksiköiden sääntelyn toi lakiin Kokoomuksen silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori, ja nyt kokoomuslainen ympäristöministeri Sari Multala on tätä sääntelyä poistamassa.
Tämä on ristiriitaista lain kestävyyttä koskevien tavoitteiden osalta, sillä se vaikeuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai luontoalueiden säästämistä rakentamiselta.
Hallitus on julkaissut alueidenkäyttölakiesityksen. Täytyy vielä lukea laki ja sen vaikutusarvioinnit läpi, mutta ensimmäisinä huomioina huolestuttaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn helpottaminen, mikä tarkoittaa, että kaupunkiseutujen hajautuminen ja autoliikennemäärät lisääntyvät.
Juuri näin, liikenneympäristön on tärkeä ohjata oikeaan nopeuteen.
Näin parannettaisiin kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä ilman, että autoliikennettä tarvitsee kieltää tai edes juurikaan hankaloittaa, vain järjestää se fiksummin, jolloin siitä aiheutuvat lukuisat haitat vähenevät merkittävästi.
2️⃣Liikenteen pääverkon ulkopuolisilla kaduilla (paikalliset kokoojakadut ja tonttikadut) tulisi kieltää läpiajo ja ohjata nopea autoliikenne pääverkolle, jonne se kuuluu.
3️⃣Pysäköinti kadulta kannattaisi siirtää pysäköintilaitoksiin.
Miten kaduille saataisiin tilaa paitsi kasveille, myös ihmiselle miellyttävälle ympäristölle? Tässä kolme keinoa:
1️⃣Kaikilla asuntokaduilla liikenteen nopeus kannattaisi laskea 20 km/h tai paikoin jopa alemmaksi.
Kadut palvelevat pääasiassa vain läpikulkuliikennettä. Kadut voisivat olla asvalttierämaiden sijaan viihtyisiä ja vehreitä paikkoja, joilla olisi keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja paikallisen luonnon monimuotoisuuden tukemisessa.
Tekeekö kadulle mieli pysähtyä vai pyrkiä vain mahdollisimman nopeasti pois?
Katu on kaupungin merkittävin julkinen tila. Vietämme enemmän aikaa katutiloissa kuin missään muissa julkisissa tiloissa. Siksi katujen nykytila on huolestuttavan huono.
Kävin Unelmien katu -artikkelikirjan julkaisutilaisuudessa. Kaduista puhuttaessa aivan liian pieneen rooliin jää keskustelu siitä, miltä tilassa oleminen tuntuu. Kuuluuko kaduilla lintujen laulu vai autojen melu? Onko kadulla mukava hengittää, vai joutuuko astmaatikko etsimään eri reitit?
Juuri näin. Ruuhkamaksut olisivat erinomainen keino rahoittaa joukkoliikennettä maankäytöllisten hyötyjen ohella.
(Ne mahdollistava lainsäädäntö kaatui viime hallituskaudella demarien ja keskustan vastustukseen, eivät niinkään yksityiskohtiin.)
www.hs.fi/paakirjoituk...
Kaupunkisuunnittelun autokeskeisyys ja sen vaikutus siihen, että kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet eivät etene suunnitteluun on nyt tunnistettu myös turkimuskirjallisuudessa: www.tuni.fi/fi/ajankohta...
”Suomessa lainsäädäntö ei nykyisin salli ruuhkamaksujen keräämistä. Niiden mahdollistaminen oli edellisen hallituksen ohjelmassa, mutta hanke kaatui muun muassa erimielisyyteen siitä, olisiko kyseessä vero vai maksu ja saisiko tuotot valtio vai pääkaupunkiseutu.”
No ei! ⛓️
www.hs.fi/paakirjoituk...
Tässä on hyvin tiivistetty se, miksi kaupunkisuunnittelu on isossa kuvassa junnannut paikallaan vuosikymmeniä kauniista puheista huolimatta.
Kun autoiluun ei uskalleta puuttua, on mahdotonta tehdä kaupungeista kestäviä ympäristön tai ihmisten terveydenkään näkökulmasta.
