Niin sanotusti aikaa kestävää kirjallisuutta. Vai jätepaperin uusiokäyttöä?

En tiedä, en jaksa lukea 😅

Aika säännöllisesti mä venyttelen ja joogailenkin, mut varmaan pitäis enemmän jo ihan muistakin syistä. Ei tää onneks aina ole näin kamalaa.

Menkat 😓 Ensin oli virta sammuksissa viikon ja nyt tämä.

Mielikuvajumppaan mukana, kun ukot pelaa snookeria telkussa. Vähän lohtua.

Että voi olla keski-ikäisen rouvan keskivartalon keskikohta kipeä 😑

Mielenkiintoinen ilmiö sekin, että pohkeita ja jalkateriä jomottaa niin, että lihakset on kohmelossa.

Eikä tällä kertaa lääkkeistäkään ole apua. Haluaisin kävelylle, mutta tärähtely sattuu.

Valittaminen auttaa. Ehkä lasagne myös.

Oon törmänny muutamaan kurssiin, joille HY:n omille opiskelijoille on varattu vaan rajallinen määrä paikkoja. Maksamalla olisi päässyt osallistumaan avoimen kautta.

Jos vaikka maanantaina?

Pannarit on ihan hyvä aamupala.

Så fint, då.

Onkohan Kansliasta lähtenyt toimituksiin noottia, kun mun korvaan ei enää aikoihin olla puhuttu kaiken kansan Stubbista vaan presidentti Stübbista.

Itsehän kärsin paljon enemmän tästä typeryydestä 😫

Viikonloppuna joku hallituksen puhuvista päistä perusteli vallitsevaa taloustilannetta sillä, että Suomi kärsii Iranin sodasta kaikista eniten.

Jorma ja puska ne yhteen sopii jne…

Puskapirjo?

Tämä siis paljon yksinkertettuna. Mahdolliset käsitysvirheet ovat omiani!

Eura ja aura tarkoittavat molemmat jokea ja ovat oikeastaan sama germaaninen lainasana! Ne näyttävät erilaisilta siksi, että ne on lainattu eri aikoina ja alkuperäinen sana ehti muuttaa muotoaan.

Saamesta suomeen on lainautunut sellainen sana kuin uuttu. Se tarkoittaa munimis- tai pesimispönttöä.

Herää kysymys, miksi joku on ajatellut sen olevan hyvä nimi hoivakodille.

Saamelaislainoja ovat myös tepsiä, pökkö, nolo, tomera, nuoska, keimailla, olla äimänä sekä tietenkin tunturi ja vaara.

Tekstiilikeraamikot puolestaan puhuivat jotain kadonnutta länsiuralilaista kieltä, jolle suomikin on sukua. Siinä kielessä -ari/-eri -pääte merkitsi järveä. Muitakin merkkejä tästä kielestä näkyy paikannimistössä.

On ehdotettu, että sana suomi tarkoittaisi ihmistä tai kuolevaista (kuinka symbolista!) ja se olisi peräisin nuorakeraamikkojen indoeurooppalaisesta murteesta.

Jos olet sanonut, että salo, vehnä, lehmä, tammi, vaahtera tai pähkinä, olet käyttänyt kampakeramiikkaa tehneiden tyyppien kieltä.

Oletko koskaan sanonut, että norppa? Nuotio? Viti, kontio, mursu? Olet ehkä käyttänyt ensimmäisten täällä päin maailmaa hengailleiden tyyppien tuntemattomaksi jääneiden kielten sanoja.

Tänään nähtyä Rautatieasemalla: Nuori nainen, ehkä
25. Blondi, kuihtunut. Pyytää ruokaa.

Tilanne persiöityy nopsaan. 🤬

Haluaisin.

Minkä arvoisia nämä on olleet aikoinaan? Onko 1800-luvun tavallista tallaajaa ottanut päähän, jos markka on tippunut taskusta ja jäänyt kateisiin?

Aika paha kysymys! Luulen, että aiemmat luonnontieteen opinnot auttaa numeroiden kanssa, ja humanistiopinnot sitten tekstin tuottamisesaa. 🧐

En edes kehtaa kertoa, montako kertaa näin olen tehnyt 😎

Ajattelin varasuunnitelmaksi AMK-numeroidenpyörittelyä, mutta saas nyt nähdä. Humanistihommat kiinnostaa enemmän, mutta kiinnostaa myös syöminen ja sisällä nukkuminen.

Siis mitä? Onko tulossa joku sellainen laki, että yhtä aikaa saa olla vain yksi opiskelupaikka? MIKSI?

Mutta se ei siis koske sellaisia opiskelijoita, jotka alkavat tekemään toista tutkintoa tulevana syksynä?

En meinaa ala enempää pänttäämään pääsykokeeseen, jos mun humanistihommat on uhattuna.

Ylppärilahja, eli noin viisi vuotta. Alle kymmenen joka tapauksessa. 😎

Joka helkkarin Prismassa ajetaan päälle.

Ennusteita lähitulevaisuudelle:

Roihuvuoren kirsikkapuut alkaa kukkia ensi viikolla.
Ihmisten talousongelmat kriisiytyy viimeistään kesällä, eikä ne ole yksittäistapauksia.

Jotain samaa fiilistä kuin Urheilustudiossa. Siis mitä väliä jollain urheilulla, mutta sitten se on kuitenkin kaikki ja vielä vakavat asiat siihen päälle, ja kaikki käsitellään kun sen aika on. Välillä höpsötellään.