Teemu Nikki loikkii leffasta toiseen Kun sysmäläisen kyläkaupan kauppias vuokrasi videokameraa paikallisille teineille, syntyi elokuva The Finnish Slaughterhouse Part 1. Nyt Teemu Nikki on vauhdikas itseoppinut elokuvaohjaaja ja onnellin...

”Elokuvasta tietää, onko se hyvä, vasta kymmenen vuotta sen jälkeen, kun se on valmistunut. Sitten näkee, onko sillä mitään annettavaa toisessa ajassa kuin missä se on tehty.”
Lue Teemu Nikin haastattelu: voima.fi/artikkeli/20...

Filosofi Antti Salminen pohtii fossiilienergian merkitystä modernille ihmiselle Toimittaja Mika Pekkola tapasi ekologisia ja yhteiskunnallisia teemoja käsittelevän filosofin. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa...

Filosofi, kirjailija Antti Salmisen tuotannon keskiössä ovat ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Toimittaja Mika Pekkola tapasi Salmisen Tampereella. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa.
voima.fi/audio-jakso/...

Katajainen runokansa Metsäisessä Suomessa metsäkokemus on runouden keskeisiä aiheita. Romantiikan aikana metsä oli suomalaisille viisauden lähde, postmodernismissa katastrofin uhri ja 2020-luvulla yhtä vierasta kuin ulkoa...

Vastalauseena rationalismin abstraktioon ja klassisismin hienoistuneisuuteen, parhaimmillaan romantiikan aika peräänkuulutti paluuta intuitioon, luontoon ja kansankulttuurin rikkauteen.
voima.fi/artikkeli/20...

Puhe syyllistämisestä estää järkevän metsäkeskustelun, ja se on osa ”edunvalvojien” strategiaa Maaseudun tulevaisuus voisi olla ilmastonmuutoksen ja luontokadon ajan jälleenrakentamisessa, mutta joillekin riidan lietsominen on liian hyödyllistä, kirjoittaa Vilppu Rantanen Keskiviikkokolumnissaa...

Kun omaan toimintaan kohdistuu muutosvaatimuksia, vastustus on perin inhimillinen ensireaktio. Maaseudun tapauksessa moni taho edunvalvojista poliitikkoihin on valjastanut tämän tunteen omaksi edukseen.
voima.fi/blogit/keski...

Tässähän olisi valmis pohja seuraavaksi hallitusohjelmaksi: Hoidetaan ongelmat aiemmin ja halvemmalla tukemalla ongelmista kärsiviä jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Rakkautta huostaanotetuille Aikuisten köyhyys ja ongelmat heijastuvat heidän lastensa elämään. Lastensuojelu ei paikkaa murentunutta sosiaaliturvaa, sanoo Vilma Vähämaa. Hän on päättäjä, jolla on omakohtaista kokemusta nuorisoko...

”Ongelmia voisi hoitaa aiemmin ja halvemmalla tukemalla perheitä jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Jos lapsella on ongelmia perheessä, niin ei siihen auta, että otetaan lapsi pois perheestä. Pitäisi hoitaa koko perhettä.” voima.fi/artikkeli/20...

Öljypulan ja äärisäiden keskellä kamppaileva Kuuba investoi vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan Öljypulan ja äärisäiden keskellä kamppaileva Kuuba on investoinut kovalla vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan. Se on jatkuvaa kilpailua aikaa vastaan.

Uusiutuva energia on myös otettu osaksi Kuuban kriisistrategiaa Yhdysvaltojen öljysaartoa vastaan. Kuuban hallitus julisti helmikuun alussa ottavansa käyttöön hätätoimenpiteet, joissa yksi pääpilareista on aurinkopuistojen rakentaminen Kiinan tuella. voima.fi/artikkeli/20...

Päästökauppa on ollut tehokkain keino vähentää teollisuuden ilmastokuormaa. Osa suomalaisyhtiöistä haluaa heikentää sitä EU-johtajille tehdyn vetoomuksen allekirjoittajissa oli suomalaisyhtiöitä. Osa niistä kielsi kannattavansa sitä, kun kansalaisjärjestö kysyi asiasta.

Oletko aina halunnut tietää lisää EU:n sisäisistä väännöistä? No niin minäkin! Tässä lyhyesti päästökaupasta, miten suhtautuminen siihen jakaa valtioita, yrityksiä ja teollisuudenaloja:
voima.fi/artikkeli/20...

P.s. Uusi @voima.fi taas printtinä telineissä!

Hyvästit toiveikkaalle työlle – somessa pätevät vanhat luokkayhteiskunnan lait Sosiaalisen median parrasvaloissa girlbossit loistavat. Varjoisalla puolella rappiostriimaajat riipivät roposia kasaan ja haaveilevat oikeista töistä, tutkija Katariina Mäkinen kirjoittaa.

2020-luvulla some on ikään kuin paljastanut rumat kasvonsa. Se väsyttää naiset aivan samaa tahtia kuin perinteinenkin työelämä, ja vastauksena autonomian kaipuuseen se tarjoilee feminististä voimaantumista, punttisalia ja sijoittamista.
voima.fi/artikkeli/20...

Tampere kuplii aina vain laajemmalle Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalien kävijämäärä alkoi kasvaa koronan jälkeen, ja kaksi vuotta sitten se ryöpsähti. Ihmisten tarve tavata toisiaan taas kasvokkain alkoi näkyä pandemian jälkeen. ”Tois...

"Suomalaisten sarjakuvien luovuus pesee mennen tullen sarjakuvan suurvallat kuten Ranskan. Täällä ollaan oltu kaukana toisistamme, pään sisällä on syntynyt ajatuksia. Sivusta on ollut helppo nähdä kokonaisuuksia ja katsoa, että kun tuo tekee noin, niin minäpä teenkin näin.”
voima.fi/artikkeli/20...

"On syytä tunnistaa, että äärioikeiston nousun käyttövoima, yhteiskunnallinen vieraantuneisuus, on todellista. Yhä useampi pohjoismaisen hyvinvointivaltionkin asukas kokee jääneensä sivuutetuksi ja vaille vaikutusvaltaa omaa elämäänsä kurjistaviin päätöksiin."

Viha myy politiikassa. Samalla mitalla vastaamalla taistelu on jo hävitty Edistykselliset voimat tarvitsevat poliittiseen sanomaansa terävämpää luokkanäkökulmaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, liberaali demokratia ja ihmiskunnan eksistentiaalisiin ongelmiin vastaaminen ei...

Aikamme ratkaiseva kysymys kuuluu: Miksi omasta yhteiskunnallisesta asemasta koettu katkeruus ei enää kanavoidu poliittisiin vaatimuksiin taloudellisia riistäjiä ja oikeistopuolueita kohtaan vaan toisten heikossa asemassa olevien ryhmien kiusaamiseen? voima.fi/blogit/keski...

Mitä on ekofeminismi, Sanna Karhu? Vihreä siirtymä, sijaissynnytykset, susiviha. Ekofeministinen näkökulma avaa katsantokantoja moniin nykyajan kysymyksiin. ”Väittäisin, että me emme ainakaan pysty ratkaisemaan ekokatastrofia oikeudenm...

Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?

Kuuntele:
voima.fi/audio-jakso/...

Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa Toimeentulon tarve on Tansanian metsäkadon suurin syy. Esa Salmisen ja Amua Rushitan reportaasi kertoo, miten suomalaisen tee-se-itse-nikkaroitsijan perinnöllä istutettiin puita Tansanian Mtwaraan.

Sebastian oli huolissaan Etelä-Tansanian hupenevista metsistä, ja hän kiersi kouluissa puhumassa lapsille ja nuorille metsiensuojelusta. Se on tärkeää, sillä Tansania menettää 400 000–500 000 hehtaaria metsää joka vuosi.
voima.fi/artikkeli/20...

Suomi toisena kielenä -opetus uudistuu – tavoitteena yhdenvertaisempi koulutus ”Minut työnnettiin sinne ja vain menin”, muistelee helsinkiläinen koulunkäynninohjaaja päätymistään S2-opetukseen. Puuttuuko opetussuunnitelman uudistus koulujärjestelmän rakenteelliseen rasismiin?

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä yhteiskunnassa yleisesti kielitaito ja käsitys suomalaisuudesta kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka ylläpitävät toiseuttavia käytäntöjä.

voima.fi/artikkeli/20...

Uustaantumuksellinen älymystö uskoo absoluuttiseen monarkiaan, jolla on toimitusjohtajakuningas Äärimmäisyyksien ajan sanasto on juttusarja, joka purkaa keskeisiä käsitteitä, joita ääriliikkeet, niihin kuuluvat poliitikot ja teoreetikot käyttävät tarkoituksenmukaisen epämääräisesti ja harhaanjoh...

Monarkiaa puolustavien ajatuksia yhdistävät pessimistinen näkemys ihmisluonnosta, elitismi ja sitoutuminen autoritaariseen käänteeseen, samoin kuin syvä vastenmielisyys egalitarismia ja universalismia kohtaan, joita valistuksen ja demokratian arvot edustavat.
voima.fi/artikkeli/20...

Halpaa bulkkia ja kertakäyttöä. Sellukeskeisyys estää Suomen metsien järkevän käytön Artek ei löydä laatupuuta jakkaroihinsa, kun Suomen metsiä hakataan selluteollisuuden ehdoilla. Yritysten lisäksi häviäjiä ovat luonto ja metsänomistajat. Tehdään ajatuskoe: mitä jos hakkuut asetettai...

Kilpailussa menestyäkseen suomalainen metsäteollisuus tarvitsee paljon raaka-ainetta ja halvalla. Jo pieni puun hinnan nousu olisi selluteollisuudelle iso ongelma, mikä näkyy Suomen metsäpolitiikassa.

voima.fi/blogit/keski...

Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin Suomen hakkuut ylittävät kestävän tason ja vaikeuttavat ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Viemällä sellua kansantalous hyötyy vähän kaadettua puuta kohden. Tutkija hahmotteli kolme koaliti...

Metsähakkuiden nykyinen määrä ylittää monin paikoin kestävän tason.

Hiilinielujen määrä on vähentynyt. Kestävän metsätalouden periaate, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus ei saisi heikentyä metsätalouden seurauksena, ei toteudu.

voima.fi/artikkeli/20...

Alkuvuoden tv-tärpeissä poliiseja, vakoojia ja Art Spiegelman Tuomas Rantanen kokoaa vinkit televisiokatsojalle.

Mitä katsoa tv:stä? Tässä Voiman tärpit: voima.fi/arvio/alkuvu...

Iranilaiset rakastavat kotimaataan, sanoo taiteilija ja sortopolitiikan suorasanainen kriitikko Kianoush Ramezani Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia rikotaan, joten iranilaisen pilapiirtäjän, Kianoush Ramezanin, on vaikeaa säilyttää optimismiaan. Ramezani ei kannata ulkovaltojen puuttumista Iranin politi...

Maan johtajien pilkkaaminen on Iranissa kielletty, mutta Ramezanin piirroksia levitetään maassa vilkkaasti.
”On hyvin tärkeää vahvistaa iranilaisten omaa ääntä ja siksi julkaisen mielelläni Instagramissa. Iranin nuoriso käyttää paljon sosiaalista mediaa.”
voima.fi/artikkeli/20...

Miten tarvittava muutos tapahtuu ekokriisin selättämiseksi?
1) Suostuttelu eli tulemme järkiimme, kun ymmärrys kasvaa
2) Pakottaminen eli tulee jokin autoritaarinen pakkovalta, joka pakottaa muutokseen
3) Vahinko eli luonto pakottaa ekologisiin rajoihin - varma tapa, jos muu ei onnistu

Päivän kuuntelu suositus on tässä.

Saara Särmä puhuu fiksuja turvallisuuden moniulotteisuudesta. Sukupuolen lisäksi käsitellään mm. ympäristöä, valvontaa, vammaisuutta, resusseja, somea ja tietysti militarismia.

(Ehkä paras tähän mennessä kirjoittamani haastattelu, vaikka itse sanonkin.)

Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnas...

”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”

Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima?

voima.fi/audio-jakso/...

Ränttäsin somen ärsyttävistä puolista ja niiden käytöstä politiikan teossa @voima.fi n Keskiviikkokolumnissa.

Turvallisuus ennen kaikkea Kun ajat kovenevat, sotapuhe menee kansalaisoikeuksien edelle. Miksi meiltä puuttuu yleislakkojen mentalitetti, pohtii Saara Särmä.

Jos turvallisuudesta keskustelevat vain miehet, erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta voi jäädä huomiotta ja sen ehkäisy ilman toimia ja rahoitusta. Henkeen ja terveyteen liittyvät uhat eroavat eri sukupuolilla toisistaan sekä sodan että rauhan aikana. voima.fi/artikkeli/20...

Käytätkö somea vai käyttääkö some sinua? Algoritmien draamakaruselli ohjaa huonoon politiikkaan Todelliset vallanpitäjät saavat olla rauhassa, kun algoritmi ohjaa tavalliset ihmiset tappelemaan keskenään, kirjoittaa toimittaja Miia Vistilä Keskiviikkokolumnissaan.

Vallanpitäjät ohjaavat alamaistensa huomion pois itsestään, kun huonontavat näiden oloja. Kun eri tavoin yhteiskunnallisen vallan ulkopuolelle sysätyt ryhmät saadaan riitelemään keskenään, vallanpitäjät saavat olla rauhassa.
voima.fi/blogit/keski...

Meni tosi metaksi Sami Sänpäkkilä kuvasi elokuvan Anssi Kasitonnista kuvaamassa elokuvaa. Nyt metateos kilpailee samassa sarjassa kuin kohteensa muutamaa vuotta aiemmin. ”Ei tarvitse tehdä aina oikein ja ei tarvitse os...

”Mun elämässä kaikki on tapahtunut tuolla lailla, sattumalta. Jos yritän jotain, niin ei tule mitään. Mut kun vaan teen ja annan mennä, asiat yhtäkkiä tapahtuvat.”
voima.fi/artikkeli/20...

Urho Kekkonen – demokratian pelastaja vai rapauttaja?  Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen...

Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta. voima.fi/audio-jakso/...

Me too tuli ja meni. Muutos on tapahtunut vain puheiden tasolla, sanoo saksalaisdramaturgi Maja Zade Berliinin Schaubühne-teatterin Status quosta on tehty Lilla Teaterniin nukketeatteria hyödyntävä sovitus.

Tänään hän voisi lisätä näytelmään ainakin keskusteluja, joissa pinnallisesti valveutuneet, tekopyhät ihmiset teeskentelevät, että asiat ovat muka muuttuneet edistyksellisempään suuntaan.
voima.fi/artikkeli/20...