Pahkavaaran lauma elää ihanteellisella reviirillä.
Alueella on vahva hirvikanta, erittäin vähän asutusta, eivätkä sudet ole tulleet pihapiireihin.
Jos sudet eivät saa olla tällaisella erämaisella alueella, niin missä sitten?
www.kaleva.fi/susien-metsa...
Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto (TYKE) järjestää vuosiseminaarinsa torstaina 27.11.2025 teemalla ”Eläintutkimus 2026”. Kannattaa tulla paikan päälle kuuntelemaan, tilaisuuteen on aikaa ilmoittautua 20.11. asti!
Kysymys tietysti herää, että missä määrin tonkiminen on myös sioille tapa rauhoittaa itseään. Samaan tapaan kuin haistelu voi laskea koiran stressitasoja.
Videosta näkyy, kuinka siat ovat alkaneet (välienselvittelyn lisäksi) tonkimaan maata – ensimmäistä kertaa elämässään. Maan tonkiminen on yksi käyttäytymisen muoto, josta on jäänyt paljon jälkiä myös historiallisiin aineistoihin. Nykysiat eivät yleensä pääse näyttämään, kuinka tärkeää se on.
Kamala tapaus eikä vähiten siksi, että kohtelemme sikoja tässä yhteiskunnassa pääosin huonosti. Ahtaat kuljetusolot ovat vain yksi uusi ahtauden aste elämänsä betonipohjaisessa karsinassa viettäneille sioille.
Erinomainen esimerkki myös siitä, miten kulttuurimme ja yhteiskuntamme vaikuttavat siihen, minkälaista tietoa eläimistä tuotetaan. Esimerkiksi lihan tai kanamunien laatuun keskittyvä tieto tulee vahvistaneeksi näihin kytkeytyvien eläinten asemaa syötävinä eläiminä.
Erinomainen esimerkki siitä, miten eläineettiset kysymykset loistavat poissaolollaan ravitsemukseen liittyvässä keskustelussa/uutisoinnissa. Ilmasto- ja terveysnäkökulmat jyräävät, mutta eläinten näkökulmasta kasvavaa munansyöntiä ei osata tarkastella.
Finnish veterinarian Rainer Stenius stated that “despite the best of efforts, some of them have slowly died and piglets will continue to die even if we wrapped them in cotton wool”.
Piglets experienced malnutrition, diseases, and crowded quarantine conditions. Some had suffocated during the journey overseas.
Over two thousand piglets were shipped from Sweden to Finland in the fall of 1940. Approximately 700 piglets were slaughtered or they died in quarantine before they made it to their new homes in Finland.
Can't wait to participate in this workshop next week at the Swedish Defence University! Going to be talking about piglets sent from Sweden to Finland after the Winter War and what they experienced in their new homes. Caring for them in wartime Finland was full of difficulties.
www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/4-20...
"Yksi eläinhistorian vahvuuksista on osoittaa, miten eri eläimet ovat kokeneet yhteiskunnallisia muutoksia ja rakenteita tai miten eläimet ovat vaikuttaneet yhteiskunnan toimintojen ja instituutioiden kehittymiseen."
"Eläinhistorian vahvuus on myös osoittaa, miten maailma on rakentunut muiden kuin ihmisten toimesta tai missä määrin muilla eläimillä on ollut tilaa rakentaa maailmaa. Kyse on ihmisen vastuusta pyrkiä ymmärtämään oman toimintansa seurauksia ja vaikutuksia. [...]
Uusimmassa Tieteessä tapahtuu-lehdessä asiaa myös eläinten tutkimisesta ihmistieteissä – ja erityisesti historiantutkimuksessa!
Esitän siinä mm. ajatuksen siitä, että pyrkimys ymmärtää eläinten näkökulmia ja kokemuksia voidaan ajatella myös osana sivistyneen ihmisen tapaa olla suhteessa maailmaan.
Kuvassa kissa, joka makaa matolla.
Hän päätti tänään kokeilla, voiko leppäkertun syödä. Kävi ilmi, että ei voinut. Koko hommasta jäi suorastaan paha maku suuhun. #kissataivas
Kuvakaappaus lehtikuvasta. Kuvassa lehmiä laitumella.
Kuvakaappaus lehtiartikkelista.
Uusimmassa Koti ja maaseutu -lehdessä juttua siitä, miten suhteemme kotieläimiin on muuttunut maatalouden kaupallistuessa ja tehostuessa. Kuvassa mm. 1930-luvulla ulkoilevia porsaita. Ulkoilu nähtiin silloin helpoimpana keinona lisätä sikojen terveyttä. #historia #maatalous
Historiasta:
Historiallisesti tarkasteltuna porsaiden kokemaa kipua on myös pitkään aliarvioitu tai vähätelty. Kun tähän vielä yhdistetään tuotantoeläimen asema, tulos on tässä. Koirien tai kissojen kohdalla puhuisimme eläinrääkkäyksestä.
🚨New paper!🚨
Can we negotiate our cohabitation with rats? Karolina Lukasik spearheaded study, which suggests there might not be alternative!
Out now in a special issue on urban multispecies justice of npj Urban Sustainability: doi.org/10.1038/s429...
A short thread: (1/9)
Heinäkuu: tutkimussuunnitelmat kuntoon syksyn hakuihin, kaksi abstraktia valmiiksi ja artikkelin työstö siihen päälle. Jälkimmäinen vaatisi muutaman hyvän kirjoitussession.
Syksylle tiedossa ainakin eläimet ja sota -aiheinen workshop Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa.
Vaikka porsasyskän esiintymiseen sementtisikaloissa vaikutti myös sikojen runsaampi määrä ja liikuttelu tiloilta toiselle, on mielenkiintoista pohtia, missä määrin esimerkiksi materiaalierot sikaloissa vaikuttivat sikojen sairauksiin ja niiden esiintyvyyteen. #historia
Tuli heti mieleen, että puisia sikaloita pidettiin sikojen terveyden kannalta parempina vaihtoehtoina Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Esim. porsasyskätapaukset yhdistyivät sementtisikaloihin ja niiden olosuhteisiin. ->
Järvi, neljä nokikanaa ja haapana.
Myös haapanakoiras oli lähistöllä.
Neljä nokikanaa järvessä, kaksi aikuista ja kaksi poikasta.
Nokikanaperhe. Pienempiä oli jossain vaiheessa tuplasti enemmän, nyt jäljellä vielä nämä kaksi.
Luontoon viittaavien termien katoaminen sikataloudesta on sekin mielenkiintoista: se viittaa systeemiin, jonka ei nähdä olevan riippuvainen luonnon systeemeistä.
Kevätporsaat ja syysporsaat myös viittasivat tuotantojärjestelmään, jota luotiin suhteessa luontoon ja jonka nähtiin riippuvan tietyistä luonnon omista järjestelmistä, kuten vuodenajoista ja niiden tyypillisistä piirteistä.
Porsaiden kasvatusta asemoitiin suhteessa luontoon, joko luonnon tuomien hyötyjen tai sen tuomien haasteiden näkökulmasta. Lopulta näissä neuvotteluissa oli kyse myös siitä, missä määrin luonto ja luonnolliset asiat (sellaisena kuin aikalaiset ne ymmärsivät) olivat ylipäätään korvattavissa.
Syysporsaat usein syntyivät isompikokoisina kuin kevätporsaat, sillä myös porsivien emakoiden kunto oli vankistunut ja ravitsemus monipuolistunut kesän aikana. Syysporsailla oli haasteina kylmyys, valon puute ja rajalliset sikalatilat. Oli pyrittävä korvaamaan kesäajan hyödyt muilla keinoin.
Syysporsaiden kasvatus ajoittui monesti jo viileään vuodenaikaan ja porsaita oli pidettävä enemmän sikalassa. Vuodenajan ja luonnon nähtiin ns. olevan porsaiden kasvattamista vastaan ja ihmisen oli sidottava enemmän resursseja porsaiden elämän alkuvaiheisiin.