Yliopistovaalit ovat nyt ohi ja minulla on suuri kunnia tulla valituksi Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan tiedekuntahallitukseen.

Suuri kiitos luottamuksestanne! 👏

Se, että pääsykokeet voisi ohittaa avoimen yliopiston kautta ei ole minusta kuitenkaan lähtökohtaisesti kannatettava idea. Sotii meritokraattisia ihanteita vastaan.

Oman kokemukseni mukaan ykkösen tyyppi itseasiassa harvemmin on kognitiivisesti mitenkään erityisen heikko. Enempi on kyse laiskuudesta ja/tai asenneongelmista. En voi sanoa, että "hyvistä lähtökohdista olevat" olisivat ykkösen opiskelijoissa ylikorostuneita, pikemminkin päinvastoin.

Oulun yliopiston Teknillinen tiedekunta on huippuhyvä paikka opiskella, opettaa ja tutkia – pidetään siitä yhdessä kiinni!

Terveisin
Ville-Valtteri Visuri

Haluan edistää tiedekuntatasolla erityisesti seuraavia teemoja:
1️⃣ tohtoriopintojen kurssitarjonnan ja ohjauskäytäntöjen kehittäminen
2️⃣ ulkoisen rahoituksen hakemisen hyvien käytäntöjen jakaminen ja jalkauttaminen
3️⃣ työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Arvon kollegat, yliopistovaalit lähestyvät!

Olen ehdolla Teknillisen tiedekunnan tiedekuntahallitukseen henkilöstöryhmässä "muu henkilöstö".

Olipa ytimekkäästi tiivistetty yhteen lauseeseen koko homman pihvi.

Valitettavan harva DI seuraa edes oman alansa tutkimusta.

Ainakin omalla alallani on nähtävissä selvä trendi tohtorikoulutuksen yleistymisestä R&D-toiminnoissa. Asenneilmastosta on tullut myönteisempi.

Lukijan mielipide | Tiede ei ole enää tiedettä varten Veronmaksajien arkiymmärryksen tai elinkeinoelämän tarpeiden ottaminen lähtökohdaksi johtaa tieteen banalisoitumiseen ja kaventumiseen.

Taas Jukka Korpelalta erinomainen kirjoitus! ”Veronmaksajien arkiymmärryksen tai elinkeinoelämän tarpeiden ottaminen lähtökohdaksi johtaa tieteen banalisoitumiseen ja kaventumiseen.” www.hs.fi/mielipide/ar...

Veikkaisin, että tuotakin enemmän kyse on siitä, ettei tietoja ole saatavilla yhtä raflaavassa muodossa.

Business Finlandin päätökset ovat vähemmän julkisia ja eivätkä saa juurikaan somemölyä osakseen.

Tutkimuksen painoarvo on tosiaan lisääntynyt ainakin näin subjektiivisesti tarkasteltuna huimasti uuden yliopistolain aikana.

Iso osa "kriitikoista" on kertakaikkiaan liian laiskoja perehtymään mihinkään. Vaihtoehto 2 vähentäisi siten "kritiikkiä" oleellisesti, koska luvut näyttäisivät pienemmiltä, vaikka kustannusvaikutus olisikin sama.

Yleiskustannukset tietysti eivät ole täsmälleen tiettyyn asiaan kytkeytyviä kustannuksia. Jos ne olisivat niin silloin ne laitettaisiin hankkeen budjettiin.

Eli sanoisin, että pikemminkin tutkimusintensiiviset yksiköt subventoivat opetusintensiivisiä kuin toisinpäin.

On hyvä muistaa, että perusrahoitus ei de facto kata opetuksen kuluja. Pääasiallisesti opetusta tekevät yksiköt ovat usein tappioillisia, ellei niille suunnata tiedekuntatasolla lisätukia.

Yliopisto on ylipäätään moniääninen ja hyvä niin.

Nimikkeiden välillä on aika isoja tosiaan.

Hyviä pointteja! Toimittajat voisivat tosiaan haastaa enemmän tiedevastaisia näkemyksiä.

Ehkä luokat koetaan ylipäätään aika häilyviksi. Esimerkiksi tutkijoilla on varsin erilaisia luokkaidentiteettejä.

Ja puheena siis WW2-aikainen Saksa.

Taidetaan nyt puhua eri asioista. Tarkoitin sitä, että joidenkin retkikuntien taustalla oli melko myyttisiä aatteellisia pyrkimyksiä eikä niinkään suora kansantaloudellinen tai yhteiskunnallinen hyötynäkökulma.

Mutta tiedevastaisuudesta on helppo olla samaa mieltä. Poliittiset motiivit kiilasivat tieteenteon edelle.

Tuo on ehkä yksioikoinen tulkinta. Olihan heillä jonkin verran - melkein mistä tahansa vinkkelistä - täysin hyödyttömiä (ja toki myös epätieteellisiä) tutkimushankkeita, esimerkinä tulee mieleen jotkut ulkomaille lähetetyt retkikunnat.

Toisaalta eliitinvastaisuudesta saattaisi löytyä yhteinen sävel. Olen nähnyt joskus raportin, jossa sen määriteltiin olevan osa populismin kovaa ydintä.

Miten poliitikoista saataisiin mielestäsi tiedemyönteisempiä koko puoluekentän leveydeltä?

Niin, no minä en ole taloustieteiden tutkija tai sinnepäinkään. Tiedevastaisuuden kuitenkin tunnistan sen kohdatessani. Esimerkiksi toteamus "Kauppatieteitä ei oikeastaan saisi opettaa ollenkaan." on melko laimentamatonta sellaista. Tympeä jatko viimepäivien akatemiahölinälle.

Vasemmisto puhuu itsestään tieteen ystävänä, kunnes puheeksi tulee taloustiede, tekniikka tai kauppatieteet. Oikeisto taas on tieteen puolella, kunnes puheeksi tulee humanistiset tieteet. Näin tieteen tekijänä kyllä ottaa aivoon.

Mistäs tällainen ylenkatse kumpuaa?