Kolme miljoonaa. Yksi firma. Koko Kelalta yksittäisten ihmisten ”huijaama” summa: seitsemän miljoonaa. Vain täydellinen ääliö keskittyy eiku ei mitään yle.fi/a/74-2021986...
Posts by Vilja
"eläin ja sen poikanen teurastettuna pöydässä tuovat juhlatunnelman"
Kristilliseen teologiaanhan tämä toki sopii, mutta sitä suuremmalla syyllä soisi asiasta puhuttavan niin, että menee jakeluun mistä on kyse.
Which will it be, draining or flooding?
Or the secret third option: blowing up the Rock of Gibraltar.
Ironisesti olettaisin että tällaista puutteellista tapaa raportoida/käyttää tilastoja käsitellään mm. journalismin opinnoissa.
Luulisi olevan helppoa löytää rinnalla tilastoja, mikä osuus toimittajista on varsinaisesti opiskellut journalismia.
Opiskelijat ylipäänsä ovat erilainen demografia koko väestöön nähden mm. iän, varallisuuden ja sukupuolen suhteen, joten yhden alan vertailu koko väestöön ei paljasta alan vinoumia.
We face two urgent challenges concerning consciousness and AI. Challenge One is that millions of users will soon misattribute human-like consciousness to AI friends, partners, and assistants on the basis of mimicry and role-play, and we don’t know how to prevent this. Challenge Two is that profoundly alien forms of consciousness might genuinely be achieved in AI, but our theoretical understanding of consciousness is too immature to provide confident answers one way or the other. Centrism about AI consciousness is the position that we must take both challenges seriously. The two challenges interact in ways that make this difficult. Steps to address Challenge One might undermine attempts to address Challenge Two by portraying the idea of conscious AI as impossible or inherently unlikely. Conversely, attempts to address Challenge Two might lead to higher levels of misattribution from ordinary users. This “manifesto” attempts to construct mutually consistent strategies for addressing both challenges.
Since people are doing "is AI conscious?" discourse on here again I feel like this philpapers.org/rec/BIRACA-4 by @birchlse.bsky.social remains my favourite piece on the current state of affairs.
kehorauhan konsepti on aina ollut vähän hankala soveltaa julkisuuden henkilöihin (jotka nimenomaan on aktiivisesti julkisuudessa omasta tahdostaan ja joille se on työtä) kun heidän kehonsa ihan tarkotuksella on huomion kohteina ja ennen kaikkea kulttuurisina esikuvina.
Ja tämä pakottaa yritykset käyttämään jotain yksinkertaisia tapoja rajata merkittävä osa hakemuksia pois, kun kaikkiin ei vaan ehdi perehtyä.
Ne on usein sitten jotain helposti mitattavaa, kuten varsinaisen työkokemuksen määrä. Tämä heti tekee työnhaun vaikeammaksi nuorille.
Oli kiva muutama kuukaus kulkea bussilla säännöllisesti pitkästä aikaa, kun pyörä oli telakalla. Siinä tulee oltua ihmisten parissa paljon enemmän, vaikka ei niille puhuiskaan.
Mutta kun pääsi takas satulaan niin huomasi heti mikä vaikutus sillä on hyvinvointiin, ei siitä pääse mihinkään.
Literally dont even brush against them in the store and then let your cat come into contact with you, they are THAT sangerous
Tämä jättää taulukkoon kysymysmerkin vielä kombolle "ei silmänreikiä, vain suunreikä"
mutta "katsella shortseja" kuulostaa siltä että ovat apajilla ostohousut jalassa. Sietää varoa, tahtovat viedä sulta shortsit tai ehkä pahempaa: kopioida tyylisi
Terveysneuvoja kehystää usein ajatus, että sairas tarvitsee vinkkejä sairautensa kanssa elämiseen. Ilman suostumusta jaetut neuvot ohittavat kroonisesti sairaan oman tiedon, kirjoittaa Iida Putkuri. Lue koko kirjoitus Ilmiöstä! 👉 ilmiomedia.fi/artikkelit/k...
"hyvä" tietää että hän on ollut tämmönen jo pidempään...
Mainittakoon nyt vielä ristiriita siinä, miten samalla kritisoidaan "individualistista kulttuuria" ja sitä, että nuoret eivät pärjää omin avuin. Yhtenäisriippuvuuden ja avuntarpeen häpeilemätön myöntäminen on yksilökeskeisyyden vastakohta.
Asia erikseen on sitten analysoida miten paljon Keltikangas-Järvisen väitteet on vain auktoriteettien kritiikitöntä puolustusta. "Liiallisten yksilönvapauksien" moittiminen ei yllättäen uppoa niihin, ketä on koko ikänsä koetettu pakottaa aiempiin yhteiskunnallisiin normeihin.
Närkästyttää esimerkiksi tämä "psykologin neuvo gradun aiheuttamaan ahdistukseen": tee gradu loppuun.
Asiantuntijalta odottaisin enemmän kuin "älä ole stressaantunut" tason neuvoja. Näiden pitäisi laittaa toimottajatkin kysymään onko haastateltavalla oikeasti asiantuntemusta juuri tähän.
Haluisin olla väärässä tässä: K-J vaikuttaa saaneen tartunnan monien suosiota saaneiden tutkijoiden vaivasta, nimittäin oman asiantuntijuuden rajojen ylityksestä.
Monet tutkijan ja professorin tittelillä sanotut asiat on käsitelleet aiheita, joihin K-J ei ole omassa tutkimuksessaan keskittynyt.
Keltikangas-Järvisen kirjoitukset ja kommentit on rehellisesti vituttanut viimeaikoina. Hyvä kuulla kun joku edes uskaltaa sanoa vastaan.
HS Kolumni | Vaikka elämme itsekkyyden aikaa, selviytymiskeinoja ei kannata hakea sotaveteraaneilta
www.hs.fi/paakirjoituk...
Sanon surulla, kun näiden ja muiden tekijöiden vuoksi kaneja itselleni tuskin koskaan tulee lemmikeiksi.
Mielikuva kaneista asettaa ne useimmiten samaan kategoriaan jyrsijöiden kanssa, huomioimatta (suurempaa) tarvetta tilalle muuallakin kuin häkissä.
Moni unohtaa, että kissojen ja koirien suosio lemmikkeinä johtuu suuresti siitä, että ne ovat siihen niin hyvin sopivia, muihin eläimiin verrattuna.
Mielestäni ihan perusteltua tiedottaa useammalle, että kanit vaativat enemmän tai ainakin erilaista kuin tyypilliset koirat ja kissat. Osaksi ihan siksi, että ne ovat lemmikkeinä harvinaisempia, joille esimerkiksi varta vasten tehtyä ruokaa ei ole joka lähikaupassa.
Olisinpa terve ihminen.
Tai edes päinvastoin sitten kunnolla sairas niin voisi keskittyä vaan elossa olemiseen.
Nyt tarvii koittaa olla kunnon ihminen yhteiskunnassa, mutta hardmodella.
Ja kahvinkeitinkin hajos.
Toistuvat ongelmat löytyy siitäkin:
- "AI" ei tule määritellyksi eikä keskustelu rajatuksi
- ei erottelua teknologian/teknologioiden ja sosiaalisen ilmiön ja taloudellisen hypekuplan välillä.
- KO. alan (tässä akateeminen) aiemmat ongelmat puolustuksena teknologialle, joka sisältää samat ongelmat.
Olipa hermoja raastava alkuperäinen teksti. Olen kahden vaiheilla siitä,onko paljastus, että kyseinen teksti on tuotettu Claudella, huojentava vai huolettava.
Olen oikeausasiamiehen kanssa samaa mieltä tästä suunnitelmasta:
”Perusteluiden ylimalkaiset maininnat toimintaympäristön muutoksen aiheuttamasta poliisin tiedon tarpeesta tai rikollisuudessa tapahtuneesta muutoksesta eivät ole omiaan antamaan riittävää tietoa ehdotettavasta sääntelystä.”
Osa myös puhuu kuin olisi heidän suuri vastuunsa nyt pelastaa Turku ja Turun kansa tältä "väkisin läpi puskettavalta ratikkapäätökseltä". Osalla sitten ei selvästi ole tarpeeksi tekemistä muuten, joten tästä saivat omassa mielessään äärimmäisen tärkeän tehtävän
Olen tullut tulokseen ettei siellä ole oikeaa rahallista motiivia taustalla.
Rehellisesti ajattelen, että taustalla on ihmisiä, useimmat keski-ikäisiä tai sen ylittäneitä miehiä, joilla on niin kova uskomus että ovat oikeassa ja tietävät paremmin.
Suoranaisesti hyvin harva. Ratikan vastustuksesta on tehty identiteettipolitiikkaa monille.
Keskustan yritykset on aiemminkin olleet ihan pihalla siitä, mistä heidän asiakaskuntansa koostuu.
Kristiinankadun kesäkatua vastustettiin, vaikka aiemmin se oli yksiselitteisesti edesauttanut liiketoimintaa
Vasemmistoliittokaan ikävä kyllä ei ole ilman edustajia, jotka on vastaan, pääasiassa epärelevantteista syistä, kuten näkemyksestä, että valinta on palveluiden ylläpidon ja ratikan välillä, tai että ratikka johtaa gentrifikaatioon ja alueelliseen eriytymiseen...