Mietinkin juuri, että pian on aika tehdä Pasta e piselli!
Posts by Max Ryynänen
New aesthetics podcast series! Dialogues on Pod.
Yuriko Saito (Rhode Island School of Design), Rosa Fernandez-Gómez (Univ. of Málaga, Spain) and Joseph Tanke (Univ. of Hawai’i at Mānoa) on the site of The Society of Dialogical Aesthetics :
www.societyofdialogicalaesthetics.com/dialogues.html
Hienoa!
Happy to sign to write/publish 'Digital Shudder: Adorno, Shock, and 21st Century Aesthetics' for Palgrave Studies in the Philosophy of Popular Culture.
A deep consideration of the Shudder in relation to now.
Collaborating with series editors, @maxryynanen.bsky.social and Dusan Milenkovic.
So happy and proud about this!
JUFO-kokouksessa Tieteiden talolla arvioimassa tieteellisiä aikakauslehtiä. Annetut kriteerit eivät aina peilaa totuutta / tarpeita, emmekä voi niihin kajota, mutta ryhmässä keskustellaan avoimen kriittisesti ja älyllisesti ongelmista. Tehdään paljon yleishyödyllistä työtä.
Alanya on vaarallisin heräteostokauppani. Aina löytyy jotakin jännää...
Tämä tuli yllättäen! Mutta allekirjoitan.
Leppoisa iltapäivä Jaakko Mattilan teoksia esittelevän kirjan kanssa. Watercolours & Etchings on Paper 2006-2009 on täynnä pisteitä, viivoja ja haikeita/haaleita värejä. Modernisti miltei, mutta pikemminkin piilopopahtava anakronisti.
Mine and Zoltán Somhegyi's new edited book Accompanying Aesthetics: Philosophy of Art’s Role in Other Disciplines (Bloomsbury) has now already a page and a cover, and your library can buy it. I suppose its out physically quite soon too.
www.bloomsbury.com/uk/accompany...
Huima kaupunki!
Panforte 😍
Harmikseni missasin enskarin Porissa asuessani, mutta listalla on - katson vielä joskus! Kerro oliko hyvä?
Pakko se on uskoa, vaikka luvut ovat uskomattomia. Jos tällainen muihin asioihin keskittyvä puhuu neljää ja lukee kymmentä, mitä jos keskittää kaiken tarmonsa vaan kieliin?
Ystävä luki kielitieteen väitöskirjaa tehdessään 40 kieltä ja puhuikin suurinta osaa pärjäävästi. Ohjaajansa, joka hallitsi 80 - lähinnä vuoristokieliä Pakistanista Turkkiin - joutui mielisairaalaan. Yritti auttaa häntä ulos. 3 kk jälkeen ystävä parahti: tässä ajassa se olis oppinu jo uuden kielen!
Täydellinen muutos ei tietenkään ollut, mutta eipä sellaista vaalipommia paljoa esiinnykään historiassa. Tämä kuitenkin mahdollistaa kaiken kehityksen. Budapesthän näytti jo suuntaa maailman roistovaltioille vihreällä pormestarillaan muutama vuosi sitten.
Ystävät Budapestissa ja Velencessä jännittivät kyllä toden teolla... Osa heistä oli lähtenyt jo ulkomaillekin Orbanin hallinnon tehdessä heidän työnsä (filosofia) mahdottomaksi, mutta palasivat lopulta ongelmien alkaessa tuntua ikuisilta... Oli pitkä vaiva tämä. Eikä tietysti hetkessä parannu...
Olen iloinen unkarilaisten puolesta. 6 työmatkaa 4 vuoden sisällä ja kymmenet kohtaamiset vanhaan hallintoon rasittuneiden ihmisten kanssa - esimerkiksi yliopistojen johtokuntiin istutettiin Orbanin kätyreitä - saivat vakuuttuneeksi siitä, että muutoshalua on, mutta vaalitulos oli silti yllätys.
Ruska 4.7.2011-11.4.2026
Kaipaamaan jäävät perhe, suku, ystävät ja Ruskan hyväksymät naapuruston koirat.
Olemme murtuneita.
Sensei Mikon kirjoittama Zen ja muumit julkaistaan 30.4., äänikirjan luki näyttelijä Ilkka Villi.
Otavalla juhlitaan 30.4. 🎉
Onnea!
Ensimmäinen pyöräni oli tätä merkkiä, ei ollut helppo oppia pyöräilemään...
Huimaa!
Joo kurkkailin!
Kaunis!
Kuten Ruotsissa, maahanmuutto on helpottanut selvästi monen romanin elämää - kun on muitakin samaan tyyliin valtaväestöstä poikkeavia. Ilokseni on toimittajiakin, tubettajia ja toivon kaikille romaneille mitä loistavinta tulevaisuutta!
Heistä paras ystävä kuoli jo ajat sitten päihteisiin, toinen on pitkän vankilakierteen jälkeen uskossa... Muistan kapulaisesti puhumastani romanikielestä enää muutaman sanan, mutta tänään voisin tehdä sarmalea (hapankaalilehtikääryleitä) ja yrittää ajatella, että ovat monet asiat parantuneetkin.
Lämmin suositus. Holistinen, monien tieteellisten kenttien välimaastossa. Ajatuksia herättävä enemmän kuin tutkimustuloksia pöytään lyövä. Sopii kevään valoon!
Romanien kansallispäivänä muistelen lapsuuden romaniystäviä. Kasvoin lähellä romanilastenkotia. Näin poikien kohtelua kylliksi tajutakseni jo teininä, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia, tietä kouluihin, töihin. Ihmiset haukkuivat päivittäin, aikuiset valtaväestön humalaiset haastoivat riitaa.
Mikäli joku on lukenut toisen puolifenomenologin Madalina Diaconun kirjoituksia lämmöstä (samat asteet autosta kotiin ja ostoskeskukseen), tässä on jotakin samaa.