NMBU-yliopiston professori Maarit Kallio:
"Jos politiikka johtaa siihen, että hakkuut ja tulot siirtyvät Euroopan ulkopuolelle ilman merkittävää globaalia ilmastohyötyä, on perusteltua kysyä, onko suunta oikea".
www.sttinfo.fi/tiedote/7193...
Ketjun avauspostauksessa on linkki erinomaiseen artikkeliin, jossa yleistajuisesti esitetään Like-for-Like -periaatteen tieteellistä taustaa ja sen merkitystä esim. EU:n ilmastopolitiikan uudistamisessa.
8/8
Siksi onkin aika käsittämätöntä, että tämä täysin oleellinen periaate on lähes kokonaan sivuutettu suomalaisessa ilmastokeskustelussa.
7/8
Like-for-Like -periaate on noussut keskeiseksi ratkaisuksi kansainvälisessä tieteellisessä ja ilmastopoliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi EU:n uusi CRCF-asetus tekee selvän eron pysyvien ja tilapäisten hiilenpoistojen välillä.
6/8
Maankäytön hiilinielut sen sijaan voisivat kompensoida vaikutukseltaan lyhytaikaisia päästöjä, kuten metaanipäästöt ja maankäytön muutosten CO2-päästöt. Molemman tyyppisten päästöjen vähentämiseksi ja niiden kompensoimiseksi tarvitaan erilliset poliittiset tavoitteet.
5/8
Tämän ongelman ratkaisemiseksi ilmastonmuutostutkijat ovat esittäneet ns. Like-for-Like -periaatetta. Periaatteen mukaan fossiilisia päästöjä voitaisiin kompensoida ainoastaan pysyvillä hiilenpoistoilla, joita tuotetaan teknisten hiilinielujen avulla (esim. BECCS ja DACCS).
4/8
Tämä johtaa siihen, että vaikka hiilineutraalius näennäisesti saavutettaisiinkin hiilinielujen avulla, ilmasto lämpeneminen jatkuisi silti edelleen.
Tämä ei suinkaan pitäisi olla ilmastopolitiikan tavoite.
3/8
Metsien hiilinielut ovat osa lyhyen aikavälin hiilenkiertoa, kun taas fossiilisen energian käyttö vapauttaa hiiltä hyvin pitkäikäisistä geologisista hiilivarastoista.
2/8
Miksi metsien hiilinielujen sisällyttäminen kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin ei ole tieteellisesti perusteltua?
Kyse on siitä, että maankäytön hiilinielut ja fossiiliset päästöt eivät ole keskenään yhteismitallisia.
1/8
carbongap.org/understandin...
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin:
"Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle."
www.sttinfo.fi/tiedote/7192...
Todellisia toimia kyllä, ei näennäistoimia, jotka jarruttavat ilmastonmuutoksen hillintää.
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja.
Metsien nieluilla jatketaan fossiilitaloutta. Ilmastopolitiikalle tarvitaan uusi suunta – fokus fossiilisen energian alasajoon.
www.sttinfo.fi/tiedote/7186...
Puubiomassa on edelleen Suomen merkittävin energiantuotantomuoto (27% kokonaistuotannosta).
Jatkossa puun energiakäytön merkitys korostuu entisestään tuuli- ja aurinkoenergian säätövoimana, samalla kun fossiilisista polttoaineista pyritään irtautumaan.
www.luke.fi/fi/blogit/pu...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja hiilinielujen pysyvyydestä.
valtioneuvosto.fi/-/1410837/ar...
European Union’s land use sector sink target offers limited climate benefits.
The cost of meeting the European Union’s land use sector sink goal is extremely high.
www.sciencedirect.com/science/arti...
Luken pääjohtaja Johanna Buchert:
"Suomen tulee keskittyä ilmastotoimissa ensisijaisesti fossiilipäästöjen vähentämiseen, teknologisten nielujen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä kestävien biopohjaisten materiaaliratkaisujen varaan".
www.sttinfo.fi/tiedote/7180...
Ilmastopolitiikassa maankäyttösektorista keskustellaan usein ikään kuin se olisi ilmastonmuutoksen hillinnässä alisuoriutuja. Tämä on kuitenkin harha, joka syntyy tavasta, jolla päästöjä ja hiilinieluja lasketaan ja yhdistetään ilmastopolitiikan tavoitteisiin.
www.luke.fi/fi/blogit/il...
Pitkään odotettu Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi -raportti on julkaistu.
Laskentojen suuri epävarmuus on yksi syy siihen, miksi on välttämätöntä siirtyä toimenpidekohtaisiin ilmastotavoitteisiin, maankäytön hiilitaseen kokonaisarvion sijaan
jukuri.luke.fi/items/3e4cd1...
Lukessa LCA-metodologiaa kehitetään jatkuvasti. Juuri nyt ajankohtainen kysymys on LULUC-päästöjen tuominen mukaan laskentaan.
Viime vuosien kehitystyön tuloksena esim. metsänhoidon toimenpiteiden ilmastovaikutukset voidaan kohdentaa yksittäisille tuotteille
www.luke.fi/fi/uutiset/e...
Luonnonvarakeskus julkisti eilen uuden elinkaariarvioinnin (LCA) tutkimuskokonaisuuden, joka parantaa merkittävästi suomalaisen metsätalouden ja puupohjaisten tuotteiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia.
www.luke.fi/fi/uutiset/p...
Metsäsektorin elinkaariarviointi ottaa harppauksen eteenpäin.
Tervetuloa Luken Metsä-LCA-tilaisuuteen.
Aika: 16.12.2025 klo 8.30-11.00
Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki
(Hybriditilaisuus: osallistuminen paikan päällä tai etänä)
Linkki ilmoittautumiseen:
www.lyyti.fi/p/MetsLCA_se...
Our new LCA paper explores the effect of management on the climate impact of wood products.
The results show that switching to fewer thinnings and longer rotation can produce negative emissions.
Collecting residues for biofuel has minimal effect on C stock.
www.sciencedirect.com/science/arti...
Our new study, published in Scientific Reports
@natureportfolio.nature.com
focuses on quantifying the greenhouse gas emissions of the most common Finnish fish products. The result show that the carbon footprint of diets can be lowered by using domestic captured fish.
www.nature.com/articles/s41...
Maaperän hiilivarastojen muutosten ja hiiliviljelyn huomioiminen ruokatuotteiden elinkaariarvioinnissa, sekä muu viimeaikainen LCA-menetelmäkehitys olivat aiheina @luke.fi toteuttaman Modi-LCA -projektin loppuseminaarissa.
Seminaarin tallenne löytyy nyt YouTubesta:
www.youtube.com/watch?v=jyMH...
The climate policy in Finland, or in the EU, has not taken this natural forest growth dynamics into account.
The basic idea of the LULICF targets is that the sinks remain continuously at a high level, and even continue to grow.
This is not biologically possible.
7/7
In this simple growth dynamics lies the ultimate reason for the collapse of carbon sinks in Finland and in Europe, and also the reason why the collapse will continue in the future.
As the carbon stock grows, the carbon sink diminishes.
6/7
The most important thing, however, is what happens to the carbon sink. The sink is continuously decreasing, inevitably.
By altering calculation parameters, such as the removal rate or the growth rate, the rate of the sink's reduction would change, but the inevitable trend would continue.
5/7
For tree growth, I used a constant value of 100 Mm3/year.
The results (opening post) show that the volume of the trees continues to grow, but at an increasingly slower rate, and the stock is approaching its maximum volume, which with these calculation parameters is slightly over 3000 Mm3.
4/7
The total volume of Finland's growing stock is approximately 2550 Mm3. I used this as the starting point of my calculations. For the rate of removals (harvest+natural), I used the value 0.033 * growing stock. This is the average from all inventories, and has remained stable for over 100 years.
3/7
Carbon sink can be expressed using a general first-order dynamic equation:
dX/dt = I - kX
where, in this case, X is the volume of the trees, I is the forest growth (input), k is the relative removal rate and kX the total removal.
Parameter values come from Finland's national inventory.
2/7