Vaikuttaa tosiaan siltä, että ero selittyy pitkälti maahanmuuton määrällä muutamana ennustetta edeltävänä vuonna: TK:n väestöennuste 2021 ennustaa väkiluvun pienenevän ~150 000:lla. Oletettavasti metodologia ei juuri ole muuttunut, eli ilmeisin selitys on ero edeltävien vuosien nettomaahanmuutossa.
TK:n ennuste on vuodelta 2024 ja ETK:n 2022. Jos ennusteen pohjana on käytetty edeltävän vuoden nettomaahanmuuttoa eli 2021 ja 2023, niissä on kyllä merkittävä ero (21 000 vs. 58 000), mutta siitä yli puolet selittyy ukranalaisten muutolla, josta TK on todennut, että se on tilapäinen ilmiö. 🤔
Jep! Mutta miksi TK ja ETK ovat valinneet niin eri oletukset maahanmuuton määrästä? Arvaan, että ETK:n laskelma on tehty konservatiivisuusperiaatetta noudattaen, ettei maalata liian ruusuista kuvaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyydestä, mutta ero tuntuu silti tosi dramaattiselta.
Olettaisin kanssa, että maahanmuutto sen eron selittää, mutta miksi se on noin valtavan iso? ETK:n lukema ei ole ”väestöennuste ilman maahanmuuttoa”, eikä siinä olisi järkeäkään, koska maahan- ja maastamuuttoa varmasti tapahtuu ja sen suuruus vaikuttaa eläkejärjestelmän kestävyyteen.
Jännä tilastojuttu: En ole aiemmin tajunnut, miten rajusti Tilastokeskuksen ja ETK:n väestöennusteet eroavat toisistaan. Tilastokeskus ennustaa 2075 mennessä 900 000 asukkaan kasvua, ETK väestön pienenemistä 350 000 asukkaalla. Eroa 50 v. ennusteissa siis yli 1,3 milj. Mikähän tässä on taustalla?
Ruuan alvin nostaminen pitäisi tietenkin kompensoida sosiaalietuuksissa (ml. eläkkeet) ja pienimpien tulojen verotuksessa. Mutta nykyisellään ruuan veroale kohdistuu tehottomasti – esim. oma hyvin keskiluokkainen perheeni säästää sillä ~100 €/kk. Eiköhän se satanen kannattaisi antaa pienituloisille.
”– – alennetut [alv-]kannat, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, metsäomaisuuden poikkeava verokohtelu, yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaat osingot ja energiaverotuksen poikkeukset.”
Kulttuurille jättäisin alemman alvin, mutta muutoin harkitsemisen arvoinen lista.
www.hs.fi/visio/art-20...
Even if Russia actively tried to push Karelia to Finland, the accession would require a transition period of a decade or several decades.
As a grandchild of a Karelian exile my position is that it would be a nice thing to happen sometime in the distant future, but not desirable anytime soon, and would require the consent of its current inhabitants. And that those inhabitants would get Finnish citizenship and keep their properties.
”– He potkivat ovia. Tulevat ravintolaan hakemaan suklaata ja vettä. Ottavat kaikki karkit itselleen. Vapettavat vessoissa, 12–13-vuotiaat tytöt. Näyttävät keskisormea.”
– HS 21.4.
Sari Essayah haastaa Ilta-Sanomien toimittajaa:
”– Saanko keskeyttää. Oletko kokoomuksen juoksupoikana?
En todellakaan.
– Kyllä olet.
En ole.
– No, olet. Kyllä, heti tiesin.”
Ilmeisen lämpimät välit hallituspuolueilla…
”Asiakkaiden räikeä houkuttelu näyttää vaihtuneet salakavalaan viittomiseen. Kuskien kädet käyvät, mutta pääosin vyötärölinjan alla.”
– HS 21.4.
Kiitos, tämä oli hyödyllinen tieto!
Yhtä kaikki, tehdas kuluttaa huomattavan paljon energiaa, joka voitaisiin periaatteessa käyttää johonkin muuhunkin. Se, että teollisen prosessin sivutuotteena syntyy sähköä on toki plussaa, mutta ei poista sitä, että sellunkeitto on energiasyöppöä touhua.
Ruutukaappaus Metsä Fibren vuosikatsauksesta 2023, taulukko joka kuvaa sellutehtaiden energiankulutusta ja -tuotantoa
Kyllä, puusta tulee. Sama puu voitaisiin toki polttaa myös suoraan energiaksi – tai vielä parempaa, jättää metsään sitomaan hiiltä.
Kemin tehdas osti 2023 nettona sähköä (ainoana Metsä Fibren sellutehtaista). Tehdas tuottaa kyllä enemmän energiaa kuin käyttää, mutta ylijäämä on lämpöä, ei sähköä.
Puhe oli energian, ei sähkön kulutuksesta.
Toisin kuin monet muut sellutehtaat, Kemin biotuotetehdas ei tuota sähköä myyntiin vaan päin vastoin kuluttaa sitä hieman, mutta määrä on toki hyvin pieni siivu tehtaan kokonaisenergiankulutuksesta. Lisäksi Keminkin tehdas tuottaa kaukolämpöä myyntiin.
Riippuu datakeskuksesta, että mitä ihan spesifisti, mutta laskentapalvelu on se tuote ja viennin osuus on suomalaisissa datakeskuksissa huomattavan suuri.
Joo, ei ole. Lähinnä sen mainitsin, koska täälläkin on datakeskusten vedenkulutusta kauhisteltu.
Silti sellutehdasta pidetään hyvänä työnantajana, kun taas datakeskukset (Risto Siilasmaan sanoin) ”eivät juuri työllistä” vaan käyttävät ”sähkömme vastikkeetta”.
Itse ajattelisin, että jos pitää datakeskuksia ongelmallisina, pitäisi vastustaa sellutehtaita vieläkin kovemmin.
Maailmalla on puhuttu paljon myös datakeskuksen vedenkulutuksesta (Suomessa vettä kuluu paljon vähemmän, kun jäähdytys onnistuu muilla keinoin) – pahimmillaan 50 000 kuutiota vuodessa työntekijää kohden. Sellutehdas kuluttaa vettä vähintään yhtä paljon.
Mielenkiintoinen tieto: 100 MW datakeskus työllistää 50–150 henkeä. Energiaa kuluu siis ~5–17 GWh/työntekijä/v.
Se on paljon (vrt. teollisuuden energiankulutus Suomessa keskimäärin 0,4 GWh), mutta samaa suuruusluokkaa sellunkeiton kanssa – esim. Kemin biotuotetehdas 10,6 GWh v. 2023.
We tried it out on the second day of operation (today). Surprisingly pleasant even with my single-speed bike, feels shorter than it is (which is good), has beautiful views, and makes Kruunuvuorenranta feel part of downtown. 5/5
Parrakas mies ja aurinkolasipäinen nainen hymyilevät auringonpaisteessa. Taustalla Kruunuvuorensillan pyloni.
Käytiin koepolkemassa tämä kuuluisa miljardin* euron polkupyöräsilta**. Ei hassumpi!
*) Kolme siltaa, rakentamiskustannus 155 miljoonaa
**) Raitiovaunu-, kävely- ja pyöräilysilta, kulku sallittu myös hälytysajoneuvoille
”Suomen ulkopoliittiset päätöksentekijät ovat innoissaan, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen sydämet lyövät vihdoin samaan tahtiin. Ulkoministerion Venäjä-yksikön johtaja Ari Heikkisen mielestä Bushin ja Putinin tapaaminen on tärkeä myös Suomelle. ’On erittäin myönteistä, että Venäjä on mukana läntisessä koalitiossa. Tämä osoittaa Venäjän haluavan kuulua länteen ja Eurooppaan. Ajatukset Venäjän euraasialaisuudesta jäävät nyt taka-alalle.’ ’Putin on tehnyt vaikeita valintoja’, Heikkinen korostaa. ’Niiden perusteella hän on nyt rakentamassa johdonmukaisesti uutta Venäjää.’”
Vuonna 2001 Suomen Kuvalehdessä kirjoitettiin Yhdysvaltain presidentin ja Putinin välien läheisyydestä vähän eri sävyyn kuin nyt.
”SEURAAVAAN tarinaan Jokelainen lisäsi kuvan saamastaan viestistä, jossa tuntemattomaksi jäävä henkilö oli tarjoutunut lainaamaan omia käsiään, jotta Jokelainen voisi juoda viinaa neljällä kädellä.
Jokelaisen mukaan tämä apu on tarpeen.”
– IS 15.4.
…even for the intended beneficiary: Strict rules can lead to workarounds that are worse for every user group, but tick the required boxes, and are thus preferred over compromise solutions that try to take into account the different and sometimes conflicting needs.
An example of accessibility rules designed to benefit one group of users at the expense of others – in this case visually impaired users who use screen readers vs. users with, e.g., dyslexia. When #a11y is defined as adherence to such strict yes/no rules, the end result is often not that accessible…
”MYÖHEMMIN mies selitti, että oli tarkoittanut sanomisensa vitsiksi. Kertomansa mukaan hän oli tarkoituksella ilmaissut sanan epäselvästi jättämällä sanomatta kirjaimet x, p ja s. Räjähteet on englanniksi ’explosives’. Poistamalla kirjaimet x, p ja s, sanasta jäisi jäljelle ’eloive’.”
– IS 14.4.
”– Hei. Tämä on minä, Käärijä, ja tervetuloa kohteeseeni haha! Oletko koskaan miettinyt, miten elän kerran Malmissa? Nyt voit tulla ja tuntea olosi siltä, miltä se tuntuu. Kyllä, tiedän, että pidät, Käärijä kirjoitti tunnistettavalla tyylillään ilmoituksessa.”
– IS 14.4.
Tässäkin kansliapäällikkö on aivan oikeassa: ”Hän sanoi, että jatkossa ministeriön vaikutusarvioissa pitäisi ottaa paremmin huomioon sosiaalinen ja ekologinen kestävyys eikä vain taloudellinen.”
VM:n kansliapäällikkö vaikuttaa vähemmän leikkausintoiselta kuin budjettipäällikkö.
Tästäkin on helppo olla samaa mieltä: ”Majasen mielestä nykyistä suurempi osa puolustusmenojen – – kasvusta pitäisi ohjata tutkimus- ja kehitysmenoihin hyödyttämään laajemmin Suomea.”
www.hs.fi/politiikka/a...