Tämä kaatuu seuraavan hallituksen päälle, joka joutuu ottamaan valtavasti velkaa, jotta edes perustason sote-palvelut saadaan järjestettyä. Kaikki ennaltaehkäisevä sote-työ häviää, mikä aiheuttaa valtavan yhteiskunnalisen laskun; taloudellisen ja moraalisen.
3-5 suurinta valtakunnallista toimijaa jää jäljelle, joilla on jo olemassa olevat varainkeruun mekanismit. Pienet, paikalliset toimijat ja niiden tekemä työ häviää. Tämä tulee kiihdyttämään kehä 3:sen ulkopuolista näivettymistä ja altistaa etenkin Itä-Suomen raja-alueet haavoittuvaksi.
Puhumattakaan vapaaehtoistyön rahallisesta arvosta, joka on n. 3,2 miljardia euroa (1,6 % bkt:sta).
Puhumattakaan yhteiskunnallisesta luottamuksesta, mitä järjestöt ovat luoneet kansakuntaamme vuosikymmenien ajan. Järjestökenttä on keskeinen yhteiskunnallinen tukijalka julkisen ja yksityisen rinnalla; sitä ei voi kaataa horjuttamatta muita peruspilareita.
Luulisi, että järjestöjen tekemän työn arvo huomattaisiin edes yhteiskunnallisen luottamuksen ja turvallisuuden kannalta. Järjestöt ovat etulinjassa vastaamassa yhteiskunnallisissa kriiseissä ja poikkeustilanteissa. Kun avustukset ajetaan alas, kukaan ei jää tekemään tätä työtä.
Tämä arviosi ei ole liioiteltu, juuri näin tulee käymään. Kauhistuttaa se kärsimyksen määrä, mikä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Jo nyt nähdään, miten pahoinvointi ja turvattomuus on kasvanut, kun sote-järjestöjen avustuksista on leikattu 40 %.
Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä tuhottiin Suomessa yhdessä hallituskaudessa. Kun vuonna 2017 järjestöjen avustusjärjestelmän tulevaisuutta pohtiessamme laadimme skenaarioita, tämä oli "Venäjä-tyylisenä" painajaisskenaariona mukana. Instituutiot murtuivat rytisten.
#yhteiskunta
Linkki julkaisuun:
Valtionavustuksia ei saa käyttää varainhankintaan tai palvelumyynnin kehittämiseen, joten miten järjestöt, jotka ovat olleet avustusten varassa nyt yhtäkkiä pystyvät muuttumaan varainkerääjiksi ja palvelumyyjiksi, kun avustukset lähtevät alta? Eivät mitenkään. Toiminta pitää ajaa alas.
Puhe on ollut ”paisuneesta hallinnosta”; avustuksesta saa käyttää korkeintaan 15% hallintoon ja hallinnolla varmistetaan avustuksen läpinäkyvä käyttö ja raportointi, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Sote-järjestöjen hallinto on tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää kuin julkisen tai yksityisen sektorin.
Sote-järjestöt ovat koko ajan tulleet päättäjiä vastaan, sopeuttaneet ja mukauttaneet. Ei pienillä toimijoilla ole mekanismeja varainkeruuseen, eikä ihmiset laajemmin lahjoita sellaiseen toimintaan, jolla tuetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Stea-avustuksista on jo sovittu leikattavan 30 miljoonaa ensi vuodelle. Tuleeko tämä 75 miljoonaa sen päälle? Silloin avustuksia jäisi jäljelle n. 164 miljoonaa euroa, jolloin avustusleikkauksia olisi toteutettu yli 60 %. Järjestökenttä ei pysy pystyssä tuolla avustustasolla.
"Hallitus aikoo leikata kehysriihessä järjestökentältä. IS:n tietojen mukaan leikkausten suuruuden alustava sopu on 50 miljoonaa euroa ja kompensaatio noin 25 miljoonaa euroa. Asia vahvistetaan IS:lle hallituslähteistä."
Näiden leikkausten myötä sote-järjestöjen tekemä työ katoaa Suomesta.
Hankkeen vapaaehtoiset ovat kokeneet, että heihin on luotettu vapaaehtoistehtävissään. Moni on löytänyt voimavaroja, joita he eivät uskoneet itsessään olevan, kunhan rinnalla on ollut hankkeen työntekijä, joka on tukenut vapaaehtoisuudessa.
Hankkeessa on tehty yksilöohjausta, järjestetty ryhmätoimintaa (mukaan lukien Olohuone-kohtaamispaikkaa) sekä tuettu kohderyhmien vapaaehtoisuutta heille merkityksellisissä vapaaehtoisuuden tehtävissä. Moni on löytänyt uusia mielenkiinnon kohteita ja päässyt jakamaan niitä toisten kanssa.
Tuettua osallisuutta -hankkeemme päättyy tämän vuoden lopulla. Toivomme, että saisimme jatkoa hankkeen aloittamalle tärkeälle työlle lastensuojelun jälkihuollon nuorten ja kuntoutustuen piirissä olevien aikuisten (48. ikävuoteen saakka) parissa.
Yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja tulevaisuuden uskoon liittyvät asiat ovat tärkeitä nuorille. On olennaista, että nuorille mahdollistetaan tiloja, joissa he voivat pohtia näitä asioita toisten nuorten kanssa turvallisten ja asiantuntevien ohjaajien avulla.
Toimintamme vahvistaa nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koemme, että edelleen on tarve järjestölähtöiselle, sukupuolieriytetylle nuorisotyölle, jossa nuoret voivat rauhassa pohtia identiteettiin liittyviä kysymyksiä turvallisessa ympäristössä. Kunnallinen nuorisotyö ei tällaista mahdollista.
Nuoret kertovat, että toimintamme vähentää yksinäisyyttä ja mahdollistaa sosiaalisten taitojen, kuten kaveritaitojen oppimista.
Tupa-toiminnassamme kävi viime vuonna 187 nuorta (12-22 v). Poikien- ja Tyttöjen Tuvat, Moninaisuus meissä -illat sekä Teematuvat tavoittavat nuoria, joilla on erityisiä sosiaalisen tuen tarpeita. Turvallisempi tila, ammattimaiset ohjaajat ja mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitoja ovat keskeisiä.
Yhdistyksemme (Joensuun Setlementti ry) Isosisarustoiminnassa oli viime vuonna mukana 54 vapaaehtoista. Isosisarukset ovat turvallisia aikuiskavereita peruskouluikäisille nuorille. 73 % vapaaehtoisistamme kokee, että heidän merkityksellisyyden kokemukset ovat lisääntyneet isosisarustoiminnan myötä.
Toimintamme ansiosta yhä useampi ikäihminen voi asua itsenäisesti omassa kodissa pidempään ja pysyä toimintakykyisenä. Toiminnallamme on suora yhteys raskaampien julkisten sote-palveluiden tarpeen vähenemiseen. Toimintamme on vakiintunutta ja luotettua. Tällaisesta leikkaaminen ei hyödytä ketään.
Kun puhutaan sote-järjestöjen valtionavustusleikkauksista, niin tämä on sitä toimintaa, josta leikataan ja, joka ajetaan leikkausten myötä alas. Meidän toimintaamme järjestetään maaseutualueilla, joilla asuu paljon yksinäisiä ikäihmisiä. Toimintamme pitää heidät aktiivisina ja itsenäisinä.
78 % toimintaamme osallistuvista ikäihmisistä on sitä mieltä, että toimintamme on lisännyt heidän positiivista uskoa tulevaisuuteen.
81 % toimintaamme osallistuvista ikäihmisistä on kiinnostunut kokeilemaan uusia asioita, tai on kokeillut uusia asioita, toimintamme kautta.
78 % toimintaamme osallistuneista ikäihmisistä on sitä mieltä, että on saanut toiminnan kautta kaverin tai ystävän. Monet ikäihmiset myös ylläpitävät näitä sosiaalisia suhteita vapaaehtoisryhmiemme avulla.
94 % toimintaamme osallistuneista ikäihmisistä on sitä mieltä, että toiminta on heille merkityksellistä.
Yhdistyksemme (Joensuun Setlementti ry) järjesti viime vuonna ikäihmisten kohtaamispaikkatoimintaa 203 kertaa, johon osallistui 275 senioria (yht. 3358 kohtaamiskertaa). 95 % näistä ikäihmisistä vastasi palautekyselyymme; 75 % on sitä mieltä, että heidän arjen aktiivisuus lisääntyi toiminnan myötä.
🤭
