Kiitos kysymyksestä! Metsähallituksen arvion mukaan vain joka kolmas kuollut norppa tulee tietoon. Piiloon jääneestä kuolleisuudessa verkkokuolemat ovat todennäköisesti yhtä merkittävä tekijä kuin tietoon tulleessakin kuolleisuudessa. / Petteri, ohjelmajohtaja

Tuore kyselytutkimus: Pohjois-Karjalassa vain yksi kymmenestä vastustaa Heinäveden Palokin padon purkua Palokin padon purkamiselle on pohjoiskarjalaisten vankka tuki, selviää WWF:n ja Itä-Suomi Unionin tilaamasta tuoreesta kyselytutkimuksesta. Palokin padon purkaminen on yksi ratkaisevan tärkeä keino…

Jopa 70 prosenttia pohjoiskarjalaisista on Heinäveden Palokin voimalapadon purkamisen kannalla. WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen kutsuu Palokin padon purkua Suomen merkittävimmäksi, tarpeellisimmaksi ja järkevimmäksi padonpurkuprojektiksi.

wwf.fi/uutiset/2026...

WWF ja muut norppa-asiantuntijat ovat vaatineet verkkokalastusrajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun, jotta pyydyskuolemia saataisiin vähennettyä. ⁣
Samalla kannalla on ollut ympäristöministeri Sari Multala. Pidäthän edelleen norpan puolia, @sarimultala.bsky.social!

Maa- ja metsätalousministeriö julkaissee hyvin pian päätöksensä saimaannorpan suojelemiseksi annettavista kalastusrajoituksista seuraavan viiden vuoden ajaksi. Kalastusrajoitukset ovat saimaannorpan suojelussa keskeinen keino, sillä kalanpyydykset ovat lajin suurin uhka.⁣

Alkuvuosi on ollut erittäin surullinen saimaannorppien kannalta. Lauantaina 4.4. Metsähallitus sai tiedon jo kuudennesta tänä vuonna kalaverkkoon hukkuneeksi ilmoitetusta norpasta.⁣

Viimeisten 10 vuoden aikana on ilmoitettu vuosittain keskimäärin kuusi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa.

Pääsiäissuklaan todelliset kustannukset eivät näy hintalapussa - Reilu kauppa Metsäkato ja lapsityövoima ovat isoja ongelmia kaakaonviljelyssä. Peltometsäviljelyssä viljelmillä kasvaa useita puu- ja pensaslajeja.

Kaakaon hintaa ei voi mitata vain rahassa. Sen kulutus kytkeytyy suoraan luontokatoon trooppisilla alueilla. Suunta on ollut tuhoisa, mutta onneksi sitä voi muuttaa.

Lue kansainvälisen metsäasiantuntijamme Maija Kaukosen puheenvuoro Reilun kaupan verkkosivulla 👇

reilukauppa.fi/puheenvuoro/...

Miljoonia katselukertoja vuosittain keräävä WWF:n Luontoliven sääksikamera on auki Palaavatko emot pesälle, tuleeko kolmiodraamaa, pääsevätkö poikaset siivilleen? Sääksikameran katsojat ovat viihtyneet näiden samojen kysymysten äärellä jo vuosikymmenen.

Sääksikamera on täällä taas! Tänä keväänä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön yleisöhavaintojen kerääminen. Katsojat voivat raportoida pesän tapahtumista ja vaikka kiinnostavista sääilmiöistä.

wwf.fi/uutiset/2026...

Suojele naalia: vie tähteet pois tunturista Suomessa Pohjois-Lapissa ja pohjoismaiden tunturialueilla elävän äärimmäisen uhanalaisen naalin suurimpia uhkia on kilpailu punaketun kanssa. Naalia voi auttaa parhaiten estämällä kettua saamasta…

Naali palasi pesimälajiksi Suomeen vuonna 2022 yli 25 vuoden tauon jälkeen, ja pesintä on onnistunut joka vuosi sen jälkeen. Jokainen retkeilijä voi osallistua naalien suojeluun huolehtimalla, ettei esimerkiksi ruoantähteitä jää tunturiin.

wwf.fi/uutiset/2026...

Tämä ei ole aprillia: Suomen ylikulutuspäivä on 1. huhtikuuta Suomalaiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa.

Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Tänä vuonna kulutimme oman osuutemme maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa.

Yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta. Lue koko juttu täältä 👇

wwf.fi/uutiset/2026...

Kokonaisturvallisuus rakennetaan yhdessä – myös yli rajojen Sen sijaan että pyrkisimme estämään tulipalon ennalta, käytämme jatkuvasti enemmän rahaa yrittäessämme sammuttaa sitä, kirjoittavat WWF Suomen kansainvälisen ohjelman ohjelmajohtaja Anne Tarvainen ja…

Luontoa on suojeltava myös globaalin turvallisuuden nimissä, kirjoittavat WWF Suomen Anne Tarvainen ja Mari Pasula. Yksi osoitus tästä on UK:ssa julkaistu hälyttävä raportti luontokadon turvallisuusvaikutuksista. Näkökulmateksti on luettavissa WWF:n verkkosivulla 👇

wwf.fi/uutiset/2026...

Norppien suojelu | Joukko kokoomuksen kansanedustajia vaatii Essayahia pidentämään Saimaan verkkokalastusrajoituksia Yhteensä 38 kansanedustajaa eri puolueista allekirjoitti maa- ja metsätalousministeri Essayahille vetoomuksen saimaannorpan suojelusta.

Kansanedustajat yli puoluerajojen ottavat kantaa saimaannorpan puolesta.👏

Halu suojella norppaa yhdistää suomalaisia. Teettämämme kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista Saimaalla heinäkuun loppuun.

www.hs.fi/politiikka/a...

Saimaannorppien kohtalo yhä auki – ministeri pysyy kannassaan - Suomenmaa.fi Saimaan verkkokalastuskiellon pidentäminen heinäkuun loppuun saa lausunnoissa kannatusta ja vastustusta.

Hienoa! Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt. – Tämä on yksi tehokkaimpia keinoja välttää saimaannorppien ylikuolleisuutta, Multala sanoo - www.suomenmaa.fi/uutiset/saim...

Lausuntoaika tulevan viisivuotiskauden kalastusrajoituksista päättyy tänään.

WWF ja muut norppa-asiantuntijat ovat vaatineet verkkokalastusrajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun, jotta tuskallisia pyydyskuolemia saadaan vähennettyä. Pidäthän norpan puolia, @sarimultala.bsky.social!

Viisi hukkunutta norppaa on paljon, sillä koko viime vuoden aikana Metsähallitus sai tiedon 11 pyydyksiin kuolleesta norpasta. Tutkijat ovat arvioineet, että todellinen pyydyskuolemien määrä on noin kolminkertainen.

Nyt Saimaan kalastusrajoituksista päätetään seuraaville viidelle vuodelle.

Näin taas kävi: saimaannorppauros on kuollut kalaverkkoon.

Metsähallitus sai keskiviikkona ilmoituksen kuhaverkkoon kuolleesta saimaannorpasta. Kyseessä on jo viides Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut saimaannorpan pyydyskuolema.

❗Muistutus kaikille norpansuojelua edistäville: lausuntoaika maa- ja metsätalousministeriön esitykseen Saimaan uusiksi kalastusrajoituksiksi päättyy tämän viikon perjantaina. Vielä ehtii lausumaan! www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/...

WWF vaatii verkkokalastuskiellon jatkamista Saimaalla heinäkuulle kuuttien suojelemiseksi Verkkokalastuskieltoa tulisi jatkaa heinäkuulle, jotta vältettäisiin saimaannorpan kuuttien hukkuminen verkkoihin. Saimaan kalastusrajoituksista päätetään nyt seuraavan viiden vuoden ajaksi.

Vielä yksi yritys.

Olemme lausuneet, vaikuttaneet, teettäneet kyselyn, kirjoittaneet mielipiteitä ja lausuneet uudestaan, jotta Saimaan verkkokalastuskieltoa jatkettaisiin heinäkuulle.

Oikein kohdistetut kalastusrajoitukset ovat tehokkain tapa suojella kuutteja.

Lue lisää ja tutustu lausuntoomme:

Saimaannorpan suojelussa ei pitäisi hyväksyä vältettävissä olevia kuolemia. Heinäkuun verkkokielto on yksinkertainen ja tehokas ratkaisu tehostaa kuuttien suojelua. Tätä tukevat @uniuef.bsky.social tutkijat ja @ym.fi. www.esaimaa.fi/paakirjoitus...

Järjestöjen yhteiskirje: Tuki YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalle valtioiden ilmastovelvoitteista WWF:nkin allekirjoittamassa yhteiskirjeessä ulkoministeri Elina Valtoselle huomautetaan, että ilmastotoimet eivät ole ainoastaan poliittinen prioriteetti. Kyse on myös valtioiden oikeudellisesta…

Järjestöjen yhteiskirjeessä ulkoministeri Elina Valtoselle toteamme, että ilmastotoimissa on kyse paitsi poliittisesta prioriteetista myös valtioiden oikeudellisesta velvollisuudesta nykyisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan. Lue kirje kokonaisuudessaan WWF:n verkkosivulta 👇
wwf.fi/uutiset/2026...

Yli 11 000 ihmistä vaati metsien hiilinielun elvyttämistä allekirjoittamalla WWF:n vetoomuksen Vetoomus luovutettiin tänään 12. maaliskuuta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd) valtioneuvoston linnassa. Metsien hiilinielun kutistuminen vaarantaa sekä ilmastotavoitteet että luonnon...

Yli 11 000 suomalaista allekirjoitti metsien hiilinielun elvyttämistä vaativan vetoomuksen WWF:n verkkosivuilla. Suuri kiitos kaikille allekirjoittaneille! 🌲
Vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille valtioneuvoston linnassa.
wwf.fi/uutiset/2026...

Näkökulma: Pingviinit pelastuivat öljyltä – maailman suurimman villieläinten pelastusoperaation oppeja ei saa unohtaa 26 vuotta sitten Etelä-Afrikassa MV Treasure -rahtialus kärsi vaurioita kovassa merenkäynnissä ja upposi. Aluksesta vuoti mereen 1 400 tonnia raskasta polttoöljyä, mikä oli koitua tuhansien…

26 vuotta sitten MV Treasure –rahtialuksen upotessa mereen vuoti 1400 tonnia öljyä, ja kymmenet tuhannet pingviinit olivat vaarassa kylmettyä kuoliaaksi.

Samanlaisen onnettomuuden uhka on nyt läsnä Itämerellä, ja siksi varautuminen on tärkeää, kirjoittaa asiantuntijamme Teemu Niinimäki.

Salpausselän kisat on sitoutunut WWF One Planet -kestävyyskriteeristöön Salpausselän kisat valittiin kesällä 2025 yhdeksi WWF Suomen kehittämän WWF One Planet -kriteeristön pilottikumppaneista.

WWF One Planet -kriteeristö palvelee hyvin myös vastuullisuustyössä pidemmällä olevia toimijoita, kuten Salpausselän kisoja. Nyt pilotointivaihe huipentuu auditointiin, jonka läpäisy hyväksytysti mahdollistaa WWF One Planet -tunnuksen myöntämisen. wwf.fi/uutiset/2026...

Kriittisiä mineraaleja puhtaiden vesien kustannuksella? 22 eurooppalaista ympäristöjärjestöä vetosi Euroopan komissioon, ettei se avaisi vesipuitedirektiiviä. Järjestöt pelkäävät, että direktiivin avaaminen johtaisi lähes varmasti vesiensuojelun…

”On pöyristyttävää, että vesipuitedirektiivin uudistamista suunnitellaan kovalla kiireellä ilman vaikutusten arviota ympäristöön, ihmisten terveyteen, talousveden tuotantoon, maatalouteen ja matkailuun", sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
wwf.fi/uutiset/2026...

WWF:n ja Tornatorin pääyhteistyökumppanuus pureutuu metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-alueiden tasolla. Mistä on kyse? Klikkaa juttu auki ja tutustu työhömme 👇
wwf.fi/uutiset/2026...

Uhka susien hyökkäyksestä on alati läsnä lammastilalla – "Edellisellä kerralla hoidimme haavoittuneita lampaita kuusi viikkoa" Mikkolan lammastilalla eletään arkea keskellä susireviiriä. Millaisia keinoja lampurit ovat keksineet, ja voivatko susi ja ihminen elää rinnakkain?

”Suteen liittyy vastakkainasettelua, joka ei liity aitoihin ongelmiin ihmisen ja suden välillä, mutta kiistaa on helppo hyödyntää politiikassa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja @petteritolvanen.bsky.social. Lue Seuran juttu 👇 seura.fi/ilmiot/repor...

Suomen suurin metsänomistaja ottaa käyttöön menetelmän, joka tekee järvien rehevöitymisestä lopun Vuosikymmenten aikana tehdyt laajat metsäojitukset pilaavat Suomen vesistöjä merkittävästi. Nyt on luotu keino, jolla kehitys voidaan kääntää.

Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator ryhtyy vähentämään metsäojista vesiin virtaavaa typpi- ja fosforikuormitusta yhteistyössä WWF:n kanssa. Kyse on luonnon omien suodattimien eli soiden ottamisesta käyttöön. Lue Ylen juttu aiheesta 👇
yle.fi/a/74-20210961

Ministerit eri mieltä saimaannorppaa suojaavasta kalastuskiellosta – Essayah ei aio toteuttaa Multalan toivetta Sari Multala (kok.) uskoo, että asiaa käsitellään vielä ministerien kesken. Sari Essayah (kd.) tukee ministeriönsä asetusluonnosta.

yle.fi/a/74-20211302 - Essayah @mmm-fi.bsky.social väittää virheellisesti, että verkkokiellon jatkoa heinäkuulle ei ole aiemminkaan esitetty viranomaisten toimesta. Lajin suojelusta vastaava @metsahallitus.bsky.social esitti tätä jo 2021 täydentävässä mielipiteessään silloisen työryhmän raporttiin.

Saimaannorpat | Norppatutkijoilta kovaa kritiikkiä Essayahille: ”Asiavirheitä ja vääriä tulkintoja” Raportissa saimaannorpan todetaan olevan alalaji, vaikka se on laji, sanoo Metsähallituksen asiantuntija.

Saimaannorppa­tutkijoilta kovaa kritiikkiä Essayahille: asiavirheitä ja vääriä tulkintoja www.hs.fi/politiikka/a... - "...asetuksen taustalla olevan raportin osana toteutettiin kansalaiskysely, jossa heinäkuun verkkokalastuskieltoa kannatettiin laajasti, mutta mielipiteitä ei huomioitu asetuksessa."

Norppien suojelu | Multala: Essayahin esitys Saimaan kalastuskiellosta "harkittava uudelleen" Ympäristöministeri Multalan mukaan Saimaan verkkokalastuskieltoa on pidennettävä heinäkuulle, mutta maa- ja metsätalousministeri Essayahin mukaan olennaisempaa on norppien pesinnän turvaaminen.

Ympäristöministeri Sari Multala vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuulle saimaannorpan suojelemiseksi. www.hs.fi/politiikka/a... - Hienoa, että uhanalaisten lajien suojelusta vastaava ja saimaannorpan suojelustrategian laatinut @ym.fi ottaa kantaa tähän tärkeään asiaan!

Keinopesillä rakennetaan tulevaisuutta saimaannorpille – riistakamerat ovat tutkijoille ”ainutlaatuinen tilaisuus” Keinopesät ovat saimaannorpalle kuin pönttöjä linnuille. Ilmastoennusteiden perusteella vaikuttaa siltä, että niille voi tulevaisuudessa olla kova tarve.

Ihmisen tekemä keinopesä on yksi väline ilmastonmuutoksesta kärsivien norppien suojelussa. Kehitystyötä on tehtävä etukenossa, jotta pesät ovat tarpeen tullen parhaassa mahdollisessa iskussa. Lue reportaasimme eteläiseltä Saimaalta 👇
wwf.fi/uutiset/2026...