Norjan alipalkkauksen kriminalisoinnin toteutusta ja kokemuksia avaamassa Fair Play Bygg päällikkö Hanna Kjemprud.
Posts by Patrizio Lainà
Kävin kehysriihen odotuksia läpi Aki Kangasharjun (Etla) kanssa Huomenta Suomessa. Rakennusalan ahdinkoon ehkä tulossa helpotusta vihdoin 3 vuoden odottelun jälkeen. Yhteisöveron ale peruttava poukkoilevan veropolitiikan välttämiseksi.
#kehysriihi
www.mtv.fi/lyhyet/64209...
Emeritusprofessori Niklas Bruun nostaa esiin, että Norjassa palkkavarkaus on kriminalisoitu, vaikka siellä samankaltainen työmarkkinajärjestelmä kuin Suomessa. Suomessakin aiheellista toteuttaa.
Kirjan aiheesta kirjoittanut toimittaja Paavo Teittinen on luottavainen työperäisen hyväksikäytön puuttumiseen, kun jopa Kokoomuksen jäsenet vaativat työsuojeluvaltuutetulle enemmän toimivaltuuksia.
SAK:n alipalkkauksen kriminalisoinnista seminaaria avaa juristi Paula Ilveskivi:
Jos työntekijä anastaa työnantajalta, asia ei jää siihen. Jos taas työnantaja anastaa työntekijältä, seurauksia ei ole paitsi palkkasaatavan maksaminen - jos sitäkään.
Yrittäjien eläketurvan uudistus kustantamassa veronmaksajille 80 milj e lisää, nyt piffaamme jo 600 milj e vuosittain.
"julkisuudessa puhutaan palkansaajien eläkkeiden leikkaamisesta ja samaan aikaan Orpon hallitus jatkaa yrittäjien mahdollisuutta alivakuuttaa itsensä"
www.sak.fi/ajankohtaist...
Silmiinpistävää on myös pudotus luottamuksessa Suomen hallitukseen. Marinin hallitukseen luotti vielä lähes 70 %, Orpon-Purran hallitukseen luottaa vain 45 %.
Suomalainen yhteiskuntakin on muuttunut selvästi epäoikeudenmukaisemmaksi Orpon-Purran hallituskauden aikana. Eihän se ihme ole, kun työntekijöiden asemaa heikennetään ja pienituloisilta leikataan samaan aikaan, kun elinkeinoelämälle ja suurituloisille kaadetaan miljardeja euroja lisää.
Nyt pamahti Kansalaispulssista kauheat lukemat! Orpon-Purran hallitus romuttanut nuorten ja pienituloisten tulevaisuususkon. Ei ihme, jos kasvu ei käynnisty. Vielä surullisempaa on, että tällä on pysyviä vaikutuksia kokonaiseen sukupolveen. Kasvu jää siis tulevaisuudessakin heikoksi.
Huvittavaahan tässä @pursiainen.bsky.social kirjoituksessa oli se, että siinä väitettiin vältettävän sopeutus UTAK:n ihmelääkkeillä. Samaan aikaan Pursiaisenkin viittaama Kauppalehden juttu oli otsikoitu, että raportissa esitetään 8 mrd e veronkorotuksia sopeutuksena. Ei kuulosta välttelemiseltä.
Oikeistolainen Eva kyseli suomalaisilta ja sai tuloksen, että suomalaiset kannattavat ehdottomasti veronalennuksia.
Menestyksen reseptin on löytänyt Espanja. Elvyttävällä finanssipolitiikalla julkinen velkasuhde on painettu laskuun. Velkasuhde laskenut jo yli 20 %-yksikköä! Kotimaista kysyntää tuetaan julkisilla investoinneilla ja palkankorotuksilla. Suomen syytä ottaa mallia.
www.hs.fi/politiikka/a...
Kovaa ja aiheellista kritiikkiä suomalaiselle elinkeinoelämälle Siilasmaalta:
”Uudistus edellyttää johtajuutta ja rohkeutta, jota monilta suomalaisilta yhtiöiltä valitettavasti puuttuu.”
Väitän, että osittain tämä johtuu yritysten poliittisista investoinneista.
www.hs.fi/visio/art-20...
"Liberaalien demokratioiden eetos on perustunut yksilöiden yhtäläisin mahdollisuuksiin. Ellei perintöjä suitsita, ylisukupolvinen eriarvoisuus syvenee ja sosiaalinen liikkuvuus vähenee."
@hannakuu.bsky.social HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...
Julkaisu ”Paluu huipulle vaatii tarkkuutta” löytyy @sitra.fi sivuilta. Kannattaa perehtyä, jos konkreettiset suunnat jalostusarvon nostamiseen kiinnostaa Suomessa!
7/7
www.sitra.fi/julkaisut/pa...
Raportin mukaan Suomella mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen mm. mittausteknologiassa, optisissa intstrumenteissa, tuotannon kemikaaleissa, metalliteollisuudessa ja metallin työstämisen koneissa.
6/
Raportin analyysiä esittelemässä Francesca Guadagno (WIIW). Suomi voi lisätä kompleksisuuttaan (~jalostusarvoaan) ekspansio- tai diversifikaatiostrategialla. Suomi voi panostaa diversifikaatiostrategiaan turvallisesti tai strategisesti.
5/
Suomen BKT:n taso vastaa suunnilleen kompleksisuuttamme. Huolestuttavaa on, että Suomen tavaraviennin kompleksisuus (~jalostusarvo) heikentynyt selvästi. Osittain siksi meillä ei ole ollut kasvuakaan.
4/
Raportin ovat kirjoittaneet yhdessä UTAK ja Vienna Institute for International Economic Studies (WIIW). Antti Alaja esittelemässä Suomen nykyistä tavaratilaa ja kuinka tuotteiden kompleksisuus kytköksissä BKT:n tasoon.
3/
Raportissa esitetään konkreettisia erikoistumisvaihtoehtoja Suomelle. Analyysi perustuu kompleksisuustaloustieteeseen ja Suomen nykyisin vahvuuksiin tarkastelemalla esim. suhteellista etua.
2/
Teollisuuspolitiikalla jalostusasteen nostamiseksi erittäin kiinnostavat julkkarit alkamassa. Avaamassa Sitran johtaja Atte Jääskeläinen.
🧵1/
Minusta tuntuu, että kovin yritys vaikuttaa SDP:n talouslinjaan tässä maassa on Hesarin pääkirjoitustoimituksessa.
Sääli, että Hesarin linja on ”lisää Orponomicsia” ja argumentit ovat heikkoja kehäpäätelmiä.
Huvittavaa tässä HS-pääkirjoituksessa UTAK:n syyllistämisen lisäksi startup-yritysten nimissä uhkailu. Startup-yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa erinomaisella tasolla ja ne ovat muutenkin olleet iloisia veronmaksajia omistajiaan myöten.
www.hs.fi/paakirjoituk...
Kasvavien puolustusmenojen rahoittamisen sijaan Orpon hallitus on alentanut suurituloisten ja yritysten verotusta. Ei ihme, että puolustusmenojen lisäksi vain velka ja korkokulut kasvavat. 🫤
yle.fi/a/74-2021997...
Ei tällainen kohtelu saisi olla mahdollista sivistyneessä länsimaassa. Lapin matkailussa 27 % joutunut työperäisen hyväksikäytön uhriksi, majoitus epäinhimillistä. Homma jatkuu, kun valvonta heikkoa, eikä rangaistuksia tule. 😳
yle.fi/a/74-2021876...
Suomessa voittoinflaatio kiihtyi hieman myöhemmin kuin muualla euroalueella kuten blogissa totesin. Vaikka se oli pienempi ilmiö, silti voittoinflaatio jylläsi täälläkin.
Enpä ollut huomannut noita päivitettyjä kuvioita. Mistä @jhuovari.bsky.social ne löytyvät?
Inflaatio kiihtyi maaliskuussa 1,3 %:iin. Lähteekö #voittoinflaatio laukkaamaan tälläkin kertaa? Financial Timesin kolumnistin Martin Sandbun mukaan ei ole mitään perusteita vaatia palkansaajia kantamaan täysimääräisesti tuonti-inflaation kustannukset vaan yritysten syytä tinkiä voitoistaan.
Miksi hintakilpailukykyä pitäisi parantaa tinkimällä palkoista, kun saman voi saavuttaa myös tinkimällä katteista ja siten voitoista?
Suomessakin harkittava kohdennettuja hintakattoja ja windfall-veroja #voittoinflaatio hillitsemiksi ja hintakilpailukyvyn parantamiseksi, jos inflaatio kiihtyy.
2/2
Inflaatio kiihtyi maaliskuussa 1,3 %:iin, syynä energiahintojen nousu. Viimeksi elinkustannuskriisissä voittoinflaatio nosti hintoja entisestään.
Onko yrityksillä tällä kertaa malttia olla rahastamatta energiahintojen nousulla ja kantaisivat itse osan kustannuksista?
1/2
www.sak.fi/blogit/tekee...