Ma 27.4. live Turussa / miljonäärien tasavalta
HOX #Turku
ma 27.4. klo 16.30 LIVE: "Vappumiljardi suuryrityksille - Orpon hallituksen kehysriihen anti ja talouspolitiikan perintö"
Tervetuloa!
Vasemmistolainen Tila (Kauppatori, Aurankatu 7-9 / Yliopistonkatu 21)
Vieraana eriarvoisuuteen perehtynyt Sorsa-säätiön taloustutkija Jussi Systä.
Myöskään droonihavainnot eivät vakavuudestaan huolimatta ole ehtinyt vaikuttaa Suomen talouteen. Tällaisten vaikutus on ylipäätään epäselvä ja epäsuora. Sen sijaan leikkaukset ovat suoraan johtaneet irtisanomisiin ja merkittäviin tulonmenetyksiin. 3/3
On löysää syyttää ilman perusteluja sinänsä maailmanpoliittisesti merkittävää Venezuelan vallanvaihtoa Suomen talouden ongelmista. Venezuela ei ole Suomen taloudelle erityisen olennainen maa. 2/3
Hallitus on mestari keksimään syitä heikkoon talouskehitykseen, ettei tarvitse katsoa omia toimiaan. Nyt esiin on nostettu jopa Venezuelan vallanvaihto ja droonit Suomessa. Yksinkertaisempi selitys löytyy hallituksen omista leikkauksista.
1/3
www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ha...
Hallituksen kehysriihen päätökset olivat makrotaloudellisesti mittaluokaltaan rajattuja, mutta työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta jälleen epäonnistuneita. Useat päätetyistä kasvutoimista ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja jopa suhteellisen kalliita (esim. kotitalousvähennys). 1/x
"Riihen suurin päätös oli pitäytyminen sen aiemmissa päätöksissä."
Riihen leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia ja huonompia palveluita. Julkisen talouden korjaaminen jää tulevalle hallitukselle. Isotuloisille tarjotaan veroporkkanaa aiemman yhteisöveroalepäätöksen päälle. Lue blogi👇
Se olisi myös taloudelle ja yhteiskunnalle vähemmän haitallista. Leikkaukset tulevat johtamaan irtisanomisiin ja heikentämään siten työllisyyttä ja kysyntää. Ne myös vaikeuttavat hyvinvointivaltion kykyä muun muassa tiedontuotantoon, kriiseihin reagoimiseen ja ihmisten auttamiseen. 4/4.
valtionosuuksiin osuu 60 miljoonan leikkaus. Yhtäaikaiset leikkaukset syövät merkittävästi kasvutoimien hyötyjä.
Hallitus jättää myös yhteisöveroalen perumatta. Peruminen olisi vahvistanut julkista taloutta merkittävästi enemmän kuin nyt päätetyt uudet leikkaukset. 3/4
Lisäksi hallitus teki joitain lisäpanostuksia eli niin sanottuja kasvutoimia. Erityisesti korjausrakentamisen tukemista voi pitää hyvänä toimena. Toimia kuitenkin rahoitetaan leikkaamalla valtionhallinnosta ensi vuonna 60 miljoonaa ja seuraavina vuosina enemmän. Lisäksi kuntien peruspalveluiden 2/4
Analysoin kehysriihen päätöksiä. Riihen merkittävin päätös koski aiempien säästöjen kohdentamista ja korvaamista. Sotejärjestöiltä leikataan aiempien päälle vielä lisää, ja sotepalveluiden asiakasmaksuja korotetaan.
1/4
1/3 Kehysriihi päättyy tänään, mutta olennainen on jo selvillä: Hallitus on heittänyt hanskat tiskiin, vaikka sen taloustavoitteet ovat pettäneet. Isot päätökset tehtiin aiemmin. Ne eivät toimineet, nyt Suomeen tarvittaisiin toimintakykyinen hallitus. Sen reseptiin pitää olla aivan toinen.
Työllisyydessä ei vieläkään käännettä parempaan.
Työllisyys- ja työttömyysluvuissa ei suurta muutosta maaliskuussa. Työllisyysaste ja työllisten määrä hieman laski. Myös nuorten työttömyysaste hieman laski, koko väestössä trendi ennallaan. Selvää käännettä ei näy. Irtisanomisiin johtavat leikkaukset kehysriihessä osuisivat huonoon paikkaan.
Ylellä hyvä juttu Orpon hallituksen uudistuksista.
Taulukosta nähdään, kuinka hallitus on muuttanut palkansaajien verotusta. Suurituloiset hyötyvät eniten.
Laskelmassa ei ole huomioitu ALV-korotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, tai yhteisöveroalea, joka kohdistuu suurituloisiin.
"Kova politiikka tarkoittaa hyvinvointivaltion laihdutuskuuria. Julkisia menoja on leikattava ja palveluja tehostettava."
Sanon sen niin monta kertaa kuin on tarve: Suomella on varaa juuri siihen, mihin päätetään. Tällaisten puheenvuorojen sijaan ekonomisteilta toivoisi luovempaa ajattelua.
1/
Väestötieteilijä Aapo Hiilamon uusi laskelma osoittaa, että Suomi on jäämässä kauas 50 %:in korkeakoulutustavoitteesta. Nykyvauhdilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus olisi 2040 vain 43 %. Lue Hiilamon analyysi, miten suunnan voi oikaista! 👇
sorsafoundation.fi/ennustelaske...
"Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus jää 10 prosenttiyksikköä 50 prosentin tavoitteesta vuonna 2030, ja osuus on vain 43 prosenttia vielä 2040."
Aamun printti @hs.fi otsikko kysyi "Paljonko Wolt-lähetti tienaa?"
Vastaus oli tämä kuva, josta tuskin kukaan tajuaa mitään, ja jossa alvia kuvaa kuva pehmiksestä ja kirjanpitoa joku pökäle. Se lienee vertauskuva siitä, kuinka median toimitustyö on liian usein hätäisesti kyhättyä tekoälytorttua.
Kiinnostava @utak.bsky.social @ottokyyronen.bsky.social raportti, jonka laskelmien perusteella sopeutuksen tulisi painottua veropuolelle, jos velkajarrun tavoitteisiin halutaan päästä.
yle.fi/a/74-20219452
"Yhdistettynä EU:n velkasääntöihin kasvavat sotilasmenot varmistavat ilmastorahoituksen alasajon. [...]
Siksi on käsittämätöntä, ettei yksikään eduskuntapuolue vaatinut ympäristöinvestointien jättämistä Suomen uuden velkajarrun ulkopuolelle."
demokraatti.fi/antti-ronkai...
Noin muuten tämä kuulostaa jonkinlaiselta yhteiskuntasopimusajattelulta. Sellaisen relevanssi monimutkaiseen yhteiskuntaan, jolla on todellinen historiansa ja siinä kehittyneet instituutionsa, on varsin kyseenalainen.
Käsitin, että nollabudjetointi ei koske vain hv-valtiota, vaan kaikkia menoja, ml. puolustus, eduskunta, ministeriöt. Kaikki vaatii perustelunsa. Vastaava symmetrisesti olisi jokin lähelle 100% rajaveroja menevä progressio verotuksessa ja jokaisen laskeminen vaatii erillisen perustelun.
Samaa pitäisi sitten soveltaa veropuoleen. Sen sijaan, että pohdittaisiin, mitä veroa voidaan hieman korottaa, mietitään, miksi kaikkia verolajeja ei verotettaisi erittäin korkealla progressiolla. Jollei sitten lähtökohta ole se, että "normaalitila" on, ettei julkista sektoria ole lainkaan.
Tässä jo toisessa tällä viikolla julkaistussa henkilöjutussa VM:n budjettipäällikkö Niemelä esittää ajatuksia, joita yleensä kutsutaan poliittisen talouden tutkimuksessa autoritaariseksi uusliberalismiksi. Yksilö alistetaan yövartijavaltion ja markkinoiden palvelukseen.
Nollabudjetoinnilla hallitusneuvottelut kestäisivät varmaan koko hallituskauden. Eihän ole mitään järkeä aloittaa nollasta vaan muutoksesta.
Lisäksi tässä ihmisiltä kaivataan enemmän vastuuta, mutta samaa vaatimusta ei uloteta esim. elinkeinoelämään. 🧐
www.hs.fi/kuukausiliit...
"Odeberg korosti, että verot ovat hyvinvointivaltion välttämätön työkalu ja myös veronalennuksilla on hintansa. Hän kritisoi sitä, kuinka Ruotsissa on annettu veropohjan romahtaa."
Onko varallisuusvero johtanut poismuuttoihin Norjasta? Ei ole, jos kysytään Norjan verotutkimuskeskus Skatteforskista.
9.4. jysähtävät UTAKilta uudet arviot ensi hallituskaudelle kaavailtujen sopeutustoimien kansantaloudellisista vaikutuksista. UTAKin estimaatiot ovat toistaiseksi perusteellisimmat n. 10 mrd. nettosopeutustoimien vaikutuksesta tehdyt arviot. UTAKin raportin on laatinut @ottokyyronen.bsky.social 1/x
Tämä olisi toivottava muutos niin asuntopolitiikan kuin finanssipolitiikan liikkumavarankin näkökulmasta.
www.hs.fi/politiikka/a...
No jos ihan vain Kreikan velkasuhteen kehitystä katsotaan niin suurimmat hyppäykset tulivat 1980-1990 -luvuilla ja sitten kriisissä 2010-luvulla. Kriisiä ennen 2000-luvulla velkasuhde kohtuullisen tasainen. Että eipä taida pitää paikkaansa.