Maailman valtimolla - Hormuz Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt

Hormuzin salmen sululla on dramaattiset seuraukset energia- ja materiaalivirroille. Ville ja Tere pohtivat studiossa lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia eri maailman alueille ja talouden sektoreille.

#hormuz #öljy #LNG #fossiilitalous #energiamurros #ruoka

soundcloud.com/biosresearch...

Kirjapodcast: Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava. Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvu

Pääsiäisen pitkille pyhille herkkupala -- kirjapod Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva, äänessä kirjailija itse!

Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.

soundcloud.com/biosresearch...

#metsä #metsätiede #kirjataivas

BIOS - Joka päivä on ylikulutuspäivä Elokuun 1. päivä vietetään globaalia ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasv...

Suomen oman ylikulutuspäivän (wwf.fi/uutiset/2026...) -- ei aprillipäivän -- tiimoilta klassikkokirjoitus aiheesta:

bios.fi/joka-paiva-o...

Janne Hukkisen muistelmat ilmestyivät YHYSin sivuilla:

yhys.net/yhteiskunnal...

"Tutkijan suhde vallankäyttöön on kuin tarun Ikaroksen suhde aurinkoon. Mitä lähemmäs vallan kuumuutta tutkija ajautuu, sitä todennäköisemmin tuhoutuvat tiedon siivet."

Hyvinvointivaltion nousu ja tuho Spotify video

Raha, talous ja politiikka -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan hyvinvointivaltiosta, sen synnystä, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Not with a bang but with a whimper?

open.spotify.com/episode/3EQv...

Kansanedustaja kysyy 4: Millaista politiikkaa kestävyyssiirtymä edellyttää? Vieraana BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas Spotify video

BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas vieraili Matias Mäkysen Kansanedustaja kysyy -podcastissa puhumassa siitä, millaista politiikkaa kestävyyssiirtymä edellyttää.

open.spotify.com/episode/1Fft...

BIOS - Ekologinen jälleenrakennus, makrotalous ja valtion rooli talouden ohjauksessa Ekologisen jälleenrakennuksen aikana investointikysynnän rooli korostuu. Käytännössä tämä johtaa siihen, että ekologisen jälleenrakennuksen talous on toteutuessaan täystyöllisyystalous ja ekologisesti...

📚 7/
Kuten @bios.fi ja @ahokasjaj.bsky.social ovat kuvanneet ekologisen jälleenrakennuksen makrotaloudessa: siirtymä on ennen kaikkea suuri investointiprojekti, joka tarvitsee teollisia hankkeita, koordinointia ja kysynnän hallintaa – ei vain yksittäisiä startup-menestyksiä. 🧠

Tiede & edistys -lehdessä Kirsi Pauliina Kallio ja BIOS-tutkija Karoliina Lummaa kirjoittavat siitä, miten ihminen tulisi ymmärtää ekokriisien aikakaudella.
Kallion teksti: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...
Lummaan teksti:
tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Karkaava tavoite. Onko irtikytkentä ekokriisin ratkaisu vai teoreettinen oljenkorsi? Tutkija Tere Vadén on laskenut, miltä näyttäisi kestävästi luonnonvarojen kulutuksesta irtikytketty Suomen talous. Tunnistamattomalta ja absurdilta, hän sanoo.

Uuden Jutun haastattelussa @terevaden.net kertoo BIOSin irtikytkentä-tutkimuksista.

"Talouden saattaminen ekologisiin puitteisiin on haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan muitakin välineitä kuin talouden kasvua.”

www.uusijuttu.fi/juttu/sk20Bl...

#irtikytkentä #vihreäkasvu

Ekologinen jälleenrakennus » BIOS: Ekologinen jälleenrakennus Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivis...

Nuorisobarometrin tuloksiin liittyen. Viime aikoina useat yhteiskuntaopin opettajat ja muut kasvatustieteilijät olleet yhteydessä @bios.fi ja kiitelleet ekologisen jälleenrakennuksen -aloitteen olemassaolosta. Että on edes joku yhteisöllisyyteen nojaava esimerkki aikamme haasteisiin tarttumisesta.

BIOS - Mitä on monikriisi? Termi polycrisis on levinnyt viime aikoina laajaan käyttöön englanninkielisessä maailmassa. Myös BIOS-tutkijat ovat ottaneet teksteissään käyttöön suomenkielisen käännöksen “monikriisi” – muiden ohell...

Ollaan puhuttu @bios.fi paljon monikriisistä viime vuosina. Oikeastaan tällainen näkemys on tärkein syy sille, miksi näen velkajarrun kaltaiset talouspoliittiset säännöstöt tässä ajassa käyttökelvottomina. Nyt tiedollisen asenteen maailmaan pitäisi olla notkeus, ei jäykkyys. Pitää olla kykyä ...

BIOS - Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat Miten käy ilmastopolitiikan, kun kriittisiä rajoja ylitetään, kun on liian myöhäistä? Onko toivo laitettava päästövähennysten sijaan sopeutumiseen, hiilen talteenottoon ja ilmastonmuokkaukseen? Wim Ca...

Ville Lähde ruotii Andreas Malmin ja @wimcarton.bsky.social 'n teoksen Long Heat:

Miten käy ilmastopolitiikan, kun kriittisiä rajoja ylitetään, kun on liian myöhäistä? Onko toivo päästövähennysten sijaan sopeutumisessa, hiilen talteenotossa ja ilmastonmuokkauksessa?

bios.fi/myohaisten-a...

Näin myös sinänsä ansiokkaat teollisuuden vähähiili-tiekartat ovat pudonneet "kodittomaan kuiluun": hyvästä tarkoituksestaan huolimatta ne ovat osallistuneet kehitykseen, jossa hiilineutraalius-tavoite karkaa, eikä kukaan/mikään ota vastuuta

6/6

Ilmastopolitiikan tietoperusta on puutteellinen Ilmastopolitiikan suunnitelmien tietoperusta ei ole ollut riittävä kustannustehokkaaseen ilmastotoimien valintaan ja suunnitelmien valmistelu ei tue riittävästi hiilineutraaliustavoitteen…

Valitettavasti, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto myös totesi raportissaan, mikään taho (käytännössä ministeriö) ei Suomessa ole ottanut vastuuta hiilineutraaliuden molemmista puolista. On syntynyt "koditon kuilu".

vtv.fi/2025/12/04/i...

/5

Metsäteollisuuden vaikutus (nielujen kautta) Suomen hiilineutraalius-tavoitteeseen on suurempi kuin muiden teollisuuden alojen (päästöjen kautta).

/4

Päästöjen suhteen toimii "saastuttaja maksaa"-periaate.
Nielujen suhteen ei.
Tästä seuraa jatkuvaa jännitettä ilmastopolitiikkaan.

/3

Tutkimusta 2: Artikkeli teollisuuden tiekartoista BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026

Teimme saman tien artikkelista myös podcastin, jossa käymme perusteellisesti läpi kysymyksen hiilineutraaliudesta: teollisuuden päästöt ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan metsänielut kadonneet.

soundcloud.com/biosresearch...

#metsä #hiilinielu #LULUCF

/2

Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps - Environmental Sciences Europe The role of energy intensive natural resource-based industries (ENRI) is crucial for decarbonisation. Targeting carbon neutrality by 2035, Finnish government commissioned low-carbon roadmaps from sect...

Uusi artikkeli julki, koskien teollisuuden vähähiili-tiekarttoja (open source):

link.springer.com/article/10.1...

#dekarbonisaatio #ENRI #teollisuus

/1

Suojelutavoite perustuu EU:n biodiversitetti-strategiaan, ks. esim.:

luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/11/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4-2021-metsaluonnon-turvaava-suojelun-kohdentaminen.pdf

-tuotannon ja kulutuksen muna-kana-ongelmaa voisi ratkoa yhtä aikaa; munaa ja kanaa lähemmäksi toisiaan neuvotellen, koordinoiden -- tähän(kin) IFS pyrkii
ennakointistudio.fi/fi

Markkinasta:
-saataisko seuraavaan hallitusohjelmaan Suomelle aktiivinen ote EU-politiikkaan, yhetnä kärkenä sekoitevelvoite? Kotimaassa toki voi toimia ilman EUtakin, puuperäisten tuotteiden sekoitevelvoite, puurakentamis-velvoite tuki Ranskan malliin jne.

Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys – Osa 2: Miten Suomi toteuttaa metsäalan uudistavan metsämission? – Politiikasta Metsäteollisuudella on erinomaiset edellytykset uudistua kestävyyssiirtymän mukaiseen maailmaan.

Esitämme kattavaa kansallista toimenpideohjelmaa alan uudistamiseksi:

politiikasta.fi/metsateollis...

2/2

Takana loistava tulevaisuus? – Metsäsektorimme viennin nettoarvo surkastuu pian negatiiviseksi Venäjän puuntuonnin lakattua kaadamme omia metsiämme kiivaammin kuin koskaan. Hakkaamme siis yhä enemmän puuta, jolla tienaamme per kuutio yhä vähemmän, kirjoittaa Marcus Walsh.

Jaamme huolen #metsätalous tulevaisuudesta -- laskeva jalostusarvo ja sellumarkkinan ongelmat viittavaat kasvaviin hankaluuksiin, joita lisääntyvä puunkäyttö ei korjaa.

www.kauppalehti.fi/uutiset/a/eb...

1/2

BIOS - Uutiskirje 1/2016: käsikirja ”12 käsitettä maailmasta” ilmestyy Tässä erikoiskirjeessä on vain yksi uutinen: uutiskirjeen lukijoille tuttu BIOS-podcast 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähtee...

Vielä viikko aikaa tilata 30 %:n etukäteisalennuksella Villen ja @terevaden.net:in ja @bios.fi:n keväällä julkaistavaa kirjaa 12 käsitettä maailmasta. Linkki löytyy linkistä 👇. Tilaa ja ota maailma käsitteellisesti haltuun!

#kirja #yhteiskunta #tiede

BIOS - Uutiskirje 2/2026: Tuoretta tietoa Suomen metsistä Helmikuun uutiskirjeessä syvennytään kahteen alkuvuonna julkaistuun raporttiin, joissa tarkastellaan Suomen metsien käyttöä ympäristötavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta – kummassakin nähdään hakku...

Uutiskirjeessä tuoretta metsä-asiaa ja BIOSin kuulumisia:

bios.fi/uutiskirje-2...

Nyt helpompi tutustua: kirjan sisällysluettelo ja johdanto vapaasti luettavissa netnissä:

netn.fi/wp-content/u...

Taidetta ei tervaa! Oulu2026 Kajaanin kaupunginteatteri syventyy juhlavuonna ekologisen jälleenrakennuksen teemoihin. Yleisölle avoin Taidetta ei tervaa! -seminaari järjestetään 14.2.2026 klo 10-16 Teatteritalossa.

Kajaanin Teatteritalossa järjestetään 14.2. Taidetta ei tervaa! -seminaari, joka on osa laajempaa taide ekologisena jälleenrakentajana -projektia. BIOS-tutkija Karoliina Lummaa on mukana seminaarissa luennollaan "Ekologisen jälleenrakentajan taidot ja toimijuus".

kajaaninteatteri.fi/teatteri/eko...

Summa summarum: onnistunut ik eli sellainen joka mahdollistaa ekologisen kestävyyden, johtaa talouteen, joka on perustavanlaatuisesti muuttunut.

Keskustelussa usein ik tuntuu olevan alibi sille, että nykymenoa voidaan/pitää jatkaa. Tosiasiassa onnistunut ik ei johda BAU-talouteen.

10/10

Vaikea ymmärtää, mitä tuo muutos olisi oikeasti. Voidaanko tuollaiselle muutokselle laskea edes järkevä inflaatiokorjaus?

/9

Luonnonvarojen kulutuksen suhteen onnistunut ik vaatisi, että 2050-luvulla saadaan jokaisesta materiaalitonnista yli 6 kertaa enemmän BKTta kuin 2020 – ja niitä materiaalitonneja käytetään vain yksi neljäsosa nykyisestä määrästä.

/8