Kokonaiskuvassa keskeistä on se, että pyöräparaati ja sen aloituspaikka olivat etukäteen tiedossa. Siten ongelmaa ei aiheuttanut paraatin järjestäjä vaan se, joka antoi luvan turvallisuuta haitanneelle kaapelikourulle tästä huolimatta ja paraatin järjestäjiä informoimatta. Haukut siksi väärää puuta.
En ollut paikalla. Linkkasmassasi lehtijutussa kerrataan, että paraatin aloituspaikka jouduttiin siirtämään kourun takia. Turvallisuusriskiin ei sinänsä tarvita koreografioita, pari muita huonommin kynnyksen yli pääsevää riittää aiheuttamaan törmäysvaaran kun kyseessä on paraatin liikkeellelähtö.
Tässähän ei ihan noin tainnut käydä. Paraati jouduttiin siirtämään, jotta turvallisuus saatiin taattua. Se tarkoittaa, että turvallisuutta ei voitu taata niin, että paraati olisi kulkenut kaapelikourun yli. Kaapelikouru oli siten väärässä paikassa ja aiheutti tapahtumaan vaikuttaneen riskin.
Nyt näyttäisi siltä, että oli vedetty päällysteen pintaan paikkaan, josta piti kulkea pyöräparaati ja kuvien perusteella myös matalia nojapyöriä ym. Nähdäkseni paraatin järjestäjien näkökulma oli varsin perusteltu ja turvallisuusriski oli todellinen.
Tarkkaan ottaen näin: "Väliaikaisesti pyörätien poikki kulkevat kaapelit on järjestettävä niin, että kaapeli ei aiheuta vaaraa eikä toiminnallista haittaa pyöräliikenteelle. Ensisijainen ratkaisu on johtaa kaapeli pyörätien yli ilmavetona."
Syystä tai toisesta kaupunki on tuollaisen kevlin ylittävän kaapelikourun kieltävän turvallisuusohjeen tapahtumia varten kuitenkin laatinut. Arvelen, ettei sellaista syyttäsuotta olla laadittu. Tiedä sitten.
Olisiko kompromissina ollut ajateltavissa kyltti, joka ei edellytä sähköä ja kaapelivetoja? Ei olisi edellyttänyt kenenkään turvallisuuden vaarantamista ja toimimista kaupungin ohjeiden vastaisesti, kuten tämä toteutunut järjestely.
Ei ole sukulainen 🙂 Tämä on isohangokas-nimisen yöperhosen toukka. Tuo toinen taas on sarvikuonokkaan eli kovakuoriaisen toukka.
Sarvikuonokkaan toukka. Noista kehittyy kunnoitusta herättäviä kovakuoriaisia.
"Pelasta SHY:n verkkosivut -kampanjan tavoitteena on kerätä 10 000 €, jotta saamme päivitettyä sivuston paremmin toimivalle tekniselle pohjalle. Jos tavoite ylittyy, kehitämme sivustoa edelleen niin, että se palvelee entistä paremmin kohdeyleisöjään."
lipas.seta.fi/project/sate...
Jopa 70 prosenttia pohjoiskarjalaisista on Heinäveden Palokin voimalapadon purkamisen kannalla. WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen kutsuu Palokin padon purkua Suomen merkittävimmäksi, tarpeellisimmaksi ja järkevimmäksi padonpurkuprojektiksi.
wwf.fi/uutiset/2026...
Kiteyttäen: tilanne ei ole aivan uusi vaikka menemmekin kohti tuntematonta, menneisyyden tragediat kannustavat auttamaan nykypäivän kärsijöitä ja ongelmien osuessa omalle kohdalle monipuolisuus sekä yhteistyö edesauttavat ratkaisujen löytämisessä. 2/2
Tiede-lehti (4/2026) haastatteli minua, Heli Huhtamaata, Miikka Tallavaaraa ja Sakari Salosta mm. siitä mitä menneistä ilmastonmuutoksista voisi oppia. 1/2
Muistilappu isotädin varastoista. Käytettinköhän Elvistä kuinka yleisesti? Pitäisi varmaan tietää. :-0 B-)
Juuri tällaisen sisustustaulun olen aina halunnut!
Ei nyt ehkä mennyt botin ohjelmointi ihan putkeen tällä netistä varastettujen kuvien myyjällä.
Kyllä. Tätä juuri mietin. Ja jos olisin toimittaja, miettisin tarkkaan mikä on työn tulevaisuus eri tehtävissä.
Tuli mieleen YLE:n julkaisemasta kielimallia käyttäen tehdyn klikkiartikkelin kopiosta, joka koski sitä mitkä työt kielimallit voivat korvata.
Aamun pohdinta: Termi "tutkiva journalismi" alkoi yleistyä siinä vaiheessa kun journalistit halusivat erottua klikkisisällöntuottajista. Jälkimmäisten työ on kaukana siitä mitä moni edelleen kuvittelee toimittajan työksi. Ja toisin kuin oikea journalismi, se on helposti korvattavissa kielimalleilla.
Kävin katsomassa saman näyttelyn Tallinnassa. Mielestäni oli hyvinkin käymisen arvoinen. Kun päästi irti ajatuksesta, että työt ovat kopioita, oli kokonaisuus hieno. Ovat kuitenkin 1:1 kopioita Banksyn töistä.
Neidonkorennot (lähiluonto)
Helsinki 20.3.2026
Juuri eilen ihmettelin, että ei ole taidettu Vatjan viidenneksen verokirjaa vuodelta 1500 julkaista sitäkään suomeksi? Ja tuorein laajempi tieteellinen käsittely minkä löysin, on vuodelta 1906 (J.V. Ronimus).
Olen joskus nähnyt kanssa sinisorsan puussa ja toisella kertaa liejukanan 🙂
Kesäkuussa 2018 Päivi Räsänen oli huolissaan yjdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista.
Erä-lehden haastattelussa @jmprok.bsky.social. Vesien lämpenemisen vaikutus lohikaloihin on sen verran tärkeä aihe, että nostaisin tämän feediini vaikka en sattuisikaan jutun kuvituksessa itse nojailemaan lapioon (soraporaan) 😅
Joo, yläkouluikäisistä puhuin. Ei teineillä täällä näy mitään kasvoja peittävää. Eikä tuon artikkelin mukaan käytännössä kyllä Vantaallakaan.
Asun tässä Vantaan rajalla Helsingissä ja ei näillä alueen koululaisilla ole koskaan burkhaa näkynyt. Huivit toki monilla enemmän tai vähemmän käytössä. Joten tuskin niitä Vantaan kouluissakaan on.
Meilläpäin 80-luvulla olisi ollut vaikea löytää ala-asteikäistä, joka ei olisi tiennyt mikä on kommandopipo, rambo-puukko, heittotähti tai nunchaku. Nämä oli ihan perussettiä (puheissa).
Epäilemättä varkaita vastaan mukana tuo Colt...
Tänään ohjelmassa Eero Myrskyn huippukiinnostava väitös subarktisten ekosysteemien muutoksista ja mm. historiallisten porokaarteiden kasvillisuudesta.
Linkki väitöskirjaan: helda.helsinki.fi/items/fad8bf...
