Tiede nyt: DNA-tunnistuksen avulla Itämerestä löytyi kaksi uutta levälajia Levien lajintunnistus on hankalaa. Vaikeutena on muun muassa se, että merilevien ulkonäkö vaihtelee kasvupaikan ja olosuhteiden mukaan.

Tutkijat löysivät kaksi Suomelle uutta levälajia. Suolileviin kuuluva Ulva torta havaittiin Sälgholmista Paraisten ulkosaaristosta. Punaleviin kuuluva Acrochaetium luxurians löydettiin puolestaan Turun Saaronniemeltä.

Lukijamme todisti erikoisen näyn kalareissulla. Merimetso oli joutunut ankeriaan kuristamaksi. Vastaavia tapauksia ei tiedetä Suomesta.

Avoin Vesijärvi sateisena pääsiäismaanantaina 6.4.2026.

Palomiesten tekemä avanto ja siitä nostetut jääkimpaleet Vesijärvellä helmikuun 8. päivä 2026.

Lahden Vesijärvi vapautui jääpeitteestä 6.4.2026. Kyseessä on mittaushistorian 2. aikaisin jäidenlähtö. Vielä helmikuun puolivälissä järvessä oli yli puolen metrin teräsjää.

@suomenluonto.bsky.social -blogissa lisää: suomenluonto.fi/lahden-vesij...

Puheenvuoro: Hallituksen tavoite on heikentää kansalaisten valitusoikeutta Valitusoikeus on keskeinen osa oikeusvaltiota. Nyt sitä pyritään heikentämään Suomessa, kirjoittaa toimittaja Mikko Niskasaari.

Valitusoikeus on keskeinen osa oikeusvaltiota. Nyt sitä pyritään heikentämään Suomessa, kirjoittaa toimittaja Mikko Niskasaari.

Lintuvainon pitkä jälki – näkyykö lintuviha yhä päätöksissä? Suomi on lintujen metsästyksen suurvalta. Metsästysharrastuksen valta luonnon kohteluun on suuri ja historia tapporahoineen synkkä.

Metsästysharrastuksen valta luonnon kohteluun on suurta ja historiamme tapporahoineen synkkä. Näkevätkö suomalaiset nykyäänkin linnut haitan kautta? Tätä pohtii artikkelissa Jukka Nortio.
👉 Lue ilmainen näytejuttu tuoreimman lehden sisällöstä.

Näkökulma: Likaisen tekoälypilven äärellä – miten datakeskusbuumista tuli fossiilibuumi? Tekoäly nostaa nyt datakeskusten sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla, kirjoittaa Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.

Tekoäly nostaa nyt datakeskusten sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla.

Lisäkysynnän vaikutus sähkön hintaan on kuumentanut tekoälykeskustelua. Sen varjoon ovat jääneet vaikutukset ilmastoon, kirjoittaa Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.

Luonto nyt: Suomenlahti ei jäädy enää tänä talvena, arvioi Ilmatieteen laitoksen asiantuntija Nyt ollaan menossa kohti kevättä talven ja jäätalven suhteen.

Suomenlahti ei jäädy enää tänä talvena, arvioi Ilmatieteen laitoksen asiantuntija. @ilmatieteenlaitos.fi suomenluonto.fi/uutiset/suom...

KIVA PALATA LOMALTA kun pöytällä oli kaksi monipuolista lehteä: aikakauslehti Suomen Luonto ja jäsenlehtemme Luonnonsuojelija. Ne täydentävät hyvin toisiaan. Kannattaa hankkia molemmat! @luonnonsuojelu.bsky.social

Vaimeneeko varpuspöllön vihellys ilmaston ja metsien muuttuessa? Varpuspöllö pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen ainakin osittain, mutta riittääkö se turvaamaan lajin tulevaisuuden?

Kirjoitin muutama vuosi sitten @suomenluonto.bsky.social -lehden #muutos -verkkolehteen jutun varpuspöllöistä. Elinympäristöjen pirstoutumisen lisäksi laji kärsii #ilmastonmuutos vaikutuksista. #linnut #luonto

Luonto nyt: Harakka taantuu edelleen, osoittavat Pihabongauksen tulokset Jo 20. kertaa järjestetty pihabongaustapahtuma tuotti jälleen arvokasta tietoa talvilinnustomme muutoksista.

Birdlife Suomen järjestämä #Pihabongaus osoittaa, että harakan alamäki jatkuu. Laji havaittiin yhä noin joka toisella pihalla, mutta tulos oli toiseksi huonoin tapahtuman historiassa. suomenluonto.fi/uutiset/luon...

Kysely: Millaista ilmasto- tai luontokatodenialismia sinä olet kohdannut? Onko sinulla kokemuksia ilmasto- tai luontokatodenialismista? Ovatko näkemyksesi ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta ja niiden torjunnasta ajan mittaan muuttuneet?

Onko sinulla kokemuksia ilmasto- tai luontokatodenialismista? Ovatko näkemyksesi ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta ja niiden torjunnasta ajan mittaan muuttuneet?
Vastaa kyselyymme!
suomenluonto.fi/uutiset/kyse...

Voiko ennätysalhainen vesi ennakoida Itämerelle suolapulssia? – merestä puuttui Suomen järvien tilavuuden verran vettä

Voiko ennätysalhainen vesi ennakoida Itämerelle suolapulssia? – merestä puuttui Suomen järvien tilavuuden verran vettä. Toimituspäällikkömme @anttihalkka.bsky.social perehtyy asiaan blogissa: suomenluonto.fi/voiko-ennaty...

Lisää löydät blogista: suomenluonto.fi/tammikuun-20...

Tiede nyt: Metso-suojelua olisi mahdollista tehostaa, jopa pakkolunastuksin Metso-ohjelman tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän maakuntiin, joissa on enemmän suojelullisesti arvokkaita metsäalueita, sanoo tutkija.

Metso-ohjelma on hyvä, mutta se ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo tutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta.

Puheenvuoro: Suden metsästys on ennenaikaista Nyt tarvittaisiin aikalisä susikannan suojeluun ja hoitoon, kirjoittaa suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

"Nyt tarvittaisiin aikalisä susikannan suojeluun ja hoitoon. Suden hoitosuunnitelman päivityksen yhteydessä tulisi huomioida tasapuolisesti kaikkien suteen liittyvien sidosryhmien toiveita – ei pelkästään metsästäjien näkökulmia – sekä lajin biologiset ominaisuudet."
suomenluonto.fi/artikkelit/p...

Sarjakuva 1. ruutu: Mies laulaa kesäiltana tyynellä järvenrannalla: "Ken voi tuuletta seilata, ken voi airoitta soutaa?" Taustalla ui telkkäemo ja pienet poikaset. 2.ruutu: Ruskettunut mies ajaa täysillä vesiskootterilla ja huutaa: "MINÄ, MINÄ!!!" Telkkäpoikue pakenee eri suuntiin.

Vuoden 2025 #turhake on #vesiskootteri.
@suomenluonto.bsky.social
suomenluonto.fi/artikkelit/v...

Vuoden 2025 turhake on vesiskootteri Vesiskootterit voivat aiheuttaa vesilinnuille merkittävääkin haittaa, sanovat Suomen ympäristökeskuksen ja Birdlife Suomen asiantuntijat.

Suomen Luonto on valinnut vuoden 2025 turhakkeeksi vesiskootterin. Valinnalla haluamme kiinnittää kriittistä huomiota kulutukseen ja luonnonvarojen käyttöön ja lisäksi erityisesti vesiskootterien aiheuttamiin haittoihin vesilinnustolle. #turhake
suomenluonto.fi/artikkelit/v...

Luonto nyt: Myyrähuippu saavutettiin laajalti Suomen eteläosissa Myyräsyklit ovat pitkään olleet Suomen eteläosissa epäsäännöllisiä.

Myyrien määrä on kuluneena syksynä noussut huippuunsa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Susia ja ihmisiä

”Onko susi suomalaisille niin valtaisa ongelma kuin metsästäjät ja aiheeseen liittyvä uutisointi antavat ymmärtää?” kysyvät Aura Koivisto ja Risto Sauso. Lue koko kirjoitus Kainuun mailta -blogista: suomenluonto.fi/susia-ja-ihm...

Tiede nyt: Karhukaisetkin kärsivät soiden ojituksista

#Karhukaiset ovat tunnettuja kestävyydestään, sillä ne sietävät lepotilassa äärimmäisiä lämpötiloja ja kuivuutta. Suomen soiden karhukaiset osoittautuivat kuitenkin herkiksi häiriöille. Erityisen ongelmallista niille oli #ojittaminen. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Turhaa vai elintärkeää tiedettä?

Kirjoitin äskettäin @suomenluonto.bsky.social tiedejutun, jonka tekeminen oli harvinaisen hauskaa. Sen seurauksena laitoin myös oman pienen lusikkani ajankohtaisen tiedekeskustelun soppaan:

Tiede nyt: Ihmisten läsnäolo häiritsee oravien ongelmanratkaisukykyä – katso tutkijoiden video oravan pulmapurkista Tutkimuksessa oravien täytyi vetää ja työntää puistoissa olevien pulmapurkkien vipuja saadakseen pähkinöitä.

Lähellä olevat ihmiset häiritsevät kaupunkioravien ongelmanratkaisukykyä, selviää Oulun yliopiston ja Chesterin yliopiston tutkimuksesta. suomenluonto.fi/uutiset/tied...

Ehdota Vuoden turhaketta 2025! Turhakkeeksi voi ehdottaa jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ehdotuksia voi lähettää 31.10. asti! 👇

Pertti Koskimies on todistanut, kuinka tuulivoimaloiden haittoja petolinnuille arvioidaan epäluotettavasti Pertti Koskimies on muun muassa todistanut tarkoitushakuista vaikutusarviointia tuulivoimahankkeissa. Lue Koskimiehen essee.

Petolintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin arvioidaan epäluotettavasti. Voimalat myös karkottavat petolintuja ja saalislajeja sekä pirstovat elinympäristöjä. Lue Pertti Koskimiehen essee. 👇

Ympäristö nyt: Lakimuutos voi viedä valitusoikeuden susien metsästysluvista Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, vaikka suotuisa suojelutaso on määrittämättä ja hoitosuunnitelman päivitys tekemättä.

Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, vaikka suotuisa suojelutaso on määrittämättä ja hoitosuunnitelman päivitys tekemättä.

Tarjolla vanhentunut visio Blogikirjoitus on Aura Koiviston ja Risto Sauson kirjoittama vastine Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa 14.9.2025 julkaistuun esseeseen ”Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan”.

Suomen Luonnon bloggaajat Aura Koivisto ja Risto Sauso kirjoittivat vastineen Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa 14.9.2025 julkaistuun esseeseen.

Lue kirjoitus Kainuun mailta -blogista! 👇

Kurkiseuranta: Syysmuutto käynnistyi vauhdilla – Harmaan mukana saattaa olla jälkikasvua Kaikki Suomen Luonnon neljä seurantakurkea ovat lähteneet syysmuutolle.

Suuret kurkiparvet suuntaavat nyt etelään. Niiden mukana tutut seurantakurkemme aloittivat syksyisen matkansa. 👉 Kurkkaa mitä Kullalle, Laurille, Harmaalle ja Haiskulle kuuluu! #kurkiseuranta

Ympäristö nyt: Kanalinnut hupenevat Tällä vuosisadalla teeren, metson ja pyyn kannat ovat säilyneet samalla yleistasolla. Riekkokannan romahdus on jatkunut Tunturi-Lapin eteläpuolella vielä 2000-luvullakin.

Suo-ojitukset hävittivät riekot alle vuosisadassa koko Etelä-Suomesta, ja nyt laji on katoamassa Keski-Suomestakin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelta. #kanalinnut suomenluonto.fi/uutiset/kana...

Havaintokysely: Oletko nähnyt korvameduusaa? Korvameduusat kokoontuvat syksyn tullen rantavesiin. Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita?

Korvameduusan sykkivää menoa voi hyvässä lykyssä seuraamaan vaikka laiturilta. Se on Merenkurkkuun asti yleinen, ja samalla ainoa pohjoisen Itämeren meduusalaji. <

Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita? Lähetä meille havaintosi 31.10. mennessä.
#korvameduusa #itämeri

Ympäristö nyt: Tekstiilijätteet ja ruokahävikki kuriin EU:ssa Euroopan parlamentti hyväksyi 9.9.2025 jätepuitedirektiivin, joka lisää tekstiilien tuottajien vastuuta jätteen kierrätyksestä.

Jatkossa kaikki EU:n markkinoille tekstiilejä tuovat yritykset ovat vastuussa tekstiilijätteen keräys-, lajittelu- ja kierrätyskuluista. #kierrätys #tekstiilijäte suomenluonto.fi/uutiset/ympa...