Joo, tässä on myös tieteenalakohtaisia eroja persoonallisuuserojen lisäksi! Ihan ehdottomasti kiitokset ovat myös sisäpolitiikkaa, ehkä oikeammin tieteensosiologiaa: kiitoksiin (ketä kiitetään ja miten - ja ennen kaikkea, ketä ei kiitetä) liittyy kiinnostavia koulukuntien ja vallankäytön kysymyksiä.
Aineistoni alkupäässä esipuheissa kerrotaan esim. aineistosta ja kenttätöistä tai työn teoriataustasta. Nykyään ne on aika puhtaasti kiitoksia. Kaikkina aikoina kiitoksista hahmottuu kyllä tosi kiinnostavasti akateemiset sukupuut, kuka on ohjannut ketäkin ja kuka kiittää ketäkin.
Olispa hauska joskus kunnolla tutkia niitä! Vähän raapaisin omassa väikkärissä pintaa, kun luin oman tutkimusaineiston väikkäreiden kiitokset/esipuheet. Ovat muttuneet aika paljon ajan saatossa, mutta kaksi pysyy: ohjaajien jne. kollegoiden sekä rahoittajien kiittäminen.
Aloitin uuden tutkimushankehakemuksen tekemisen budjetista. Ehdin jo iloita, mitä kaikkea saisinkaan rahalla aikaan, KUNNES löysin Excelistä virheen ja tajusin, että olen mennyt 30K yli.
Tarkoituksenani on askarrella tässä tammi-helmikuussa rahoitushakemusta liittyen juurikin puhuttuun yleiskieleen. Onko sitä? Onko ihan oikeasti olemassa jotain puhekielelle tyypillisiä kielenilmiöitä, jotka ovat "kaikkien" mielestä neutraalia ja yleistä suomen kieltä? Katsotaan, tärppääkö!
Ylipäätään kielentutkijat keskustelevat jonkin verran (liian vähän ehkä) siitä, mitkä variantit todella ovat "neutraaleja" ja siten jotain yleispuhekieltä. Variantin laaja levikki ei tarkoita sitä, että se olisi neutraali.
Ei ollut tarkoitus nillittää tai väittää, että olisit ulapalla! Mutta painotan vielä, että siitä että Ransu puhuu "hämäläisittäin" ei voida johtaa sellaista faktaa, että Pikku Kakkonen selittää tiettyjen varianttien leviämistä.
Ihan pakko kommentoida, että ei meillä kyllä ole mitään tieteellistä evidenssiä Ransun vaikutuksesta tiettyjen varianttien levikkiin. 😅 Perinteisellä medialla varmasti vaikutusta, mutta muullakin on: esim. shcwasta (välivokaali, esim. "kolome") tiedämme, että se leviää, mutta kukaan ei tiedä miksi!
Heipsuli! Kaikki puhe on jonkinlaista murretta! Kiinnostavasti Vaasassa puhutusta suomesta ei juurikaan ole tutkimusta, koska murteentutkijat ovat määritelleen alueen ruotsinkieliseksi.
Piipahdin Ylen Kielen päällä -podissa kertomassa, mitä hankejohtajamme Hanna Lappalainen, @sannaaaltonen.bsky.social ja meikämuija oikein tutkitaan ja miten. Kohta on (iso!) aineisto kasassa ja analyysihommat alkaa ns. toden teolla.
areena.yle.fi/podcastit/1-...
Iltaani suunnatonta iloa toi
KUOLONTÄHTIMUNA
Mutta siis lakki pois päästä, Matti Koivisto oli äärettömän hyvä tentaattori! Kunnon grilli, nopeasti ja kriittisesti kiinni. Ah!
Katson ekaa Ylen pressatenttiä ja täytyy kyllä sanoa, että aika tiukka tää konsepti, että asiantuntijat kommentoi ja analysoi tenttiä ja ehdokas istuu naama näkkärillä ja kuuntelee. Ei onnistuis allekirjoittaneelta 😅
Tavallaan ymmärrän, mitä siinä haetaan: yksityisyyttä ja siten parempaa hakijapoolia, kun ei tartte kertoa julkisesti olevansa prosessissa mukana. Mutta koska akateemiset johtajat saa poikkeuksetta julkista runtua oikealta ja vasemmalta, mun mielestä sitä kandee ennakoida mahd. avoimella rekryllä.
Yhdessä säätiöyliopistossa seurasin kyllä hyvin suljettua deksurekryprosessia, josta ei saanut puhua missään. Siitä on toki kohta vuosikymmen. En ole koulukuntaa, jonka mukaan kaikki yksityisen sektorin käytänteet on kukkua ja akatemiaan sopimattomia, mutta se kyllä musta oli.
Kainona erillistoiveena vielä semmoinen, että päivitä tännekin vähän meininkejä (jos suinkin jaksat), niin ei tartte työprofiilin kautta vaklata Twitterissä. 😅
Jos jotakin tämän maan akatemia kaipaa, se on suoraa puhetta siitä, mitä johtajilta kaivataan ja mitä valinnoissa painotetaan. Turuilla ja toreilla tästä asiasta pitäisi puhua, koska erityisesti reksirekry on niin valtavan tärkeä koko yliopiston suunnan kannalta. Niin että kiitos!
Pidän surullisena kehityksenä sitä, että ainakin joissakin yliopistoissa akateemisten johtajien rekryprosesseja on lähdetty viemään yksityisen sektorin suuntaan niin, että listat ja lyhytlistat ja prosessit hillotaan mahdollisimman piiloon.
Joudun työn puolesta vielä näyttämään nokkaani Twitterissä ja bongasin sieltä, että aiot avata hakuprosessia omasta näkökulmastasi. Oli oikein pakko tulla tätä kautta ERIKSEEN KEHUMAAN, aivan mahtavaa!
POISSAOLOVIESTIT ASETETTU, LOMA SAA TULLAaaaaaHhHHhh!
(Jos mulle ois kerrottu pari kuukautta sitten, että asetun tavallaan puolustamaan Lauri Törhösen oikeutta olla Lauri Törhönen, olisin laittanut molemmat käden vatsan päälle ja nauranut. Elämä vie ihmeellisiin paikkoihin ja yliopistohallinto vielä ihmeellisempiin!)
Siksi just ärsyttää, että fokuksessa on ollut Törhönen. Minusta tärkein kysymys ei sitten kuitenkaan ole se, viitattiinko Törhösen dadalipareessa jääkaappimagneettiin vai teepussiaforismiin, vaan se, miten voi yliopiston omat prosessit epäonnistua näin. Toivottavasti tämä herättää.
Kyllä se on Lapissakin tiedekuntaneuvosto, joka myöntää väittelyluvan ja nimeää vastaväittäjän.
www.ulapland.fi/FI/Tutkimus/...
Mutta silti tämä päätös hylätä on minusta väärä, koska sille ei ole perusteita, jos esitarkastajat ja vastaväittäjä puoltaa. Ja sama toimielin myönsi puoltavien lausuntojen perusteella väittelyluvan tyyliin vartti sitten.
Joo, ei minustakaan ole huono asia, että tästä tuli ns. jupakka. Ja voin ihan myöntää, että erityisesti koska oma väitöstaival oli pitkä ja kunnianhimo korkealla, tuntui aivan hirvittävältä ajatukselta, että tuollaisella egoistisella räpöstyksellä voi päästä tohtoriksi.
Juuri näin. Vaikka systeemi jokaisessa yliopistossa nojaa pitkälti luottamukseen, pitäisi Lapin yliopistossa nyt ottaa silmä käteen ja todella miettiä, miten tähän pisteeseen on tultu. Koko keissin uutisoinnissa huomio on ollut Törhösessä.
Joka tapauksessa harmittaa, että Lapin yliopisto ikään kuin vapautuu vankilasta hylkäämällä väikkärin, vaikka minusta tämä aidosti on väittelijän oikeusturvan kannalta kestämätön keissi. Jos Törhönen valittaa, en tiedä, millä perusteella tutkintolautakunta voisi pitää päätöksen voimassa.
En ylipäätään tiedä keissejä, joissa dekaani tai tiedekuntaneuvosto olisi puuttunut esitarkastajiin meiningillä "nämä eivät käy". Esim. Turun yliopistossa esitarkastajien esteellisyydelle on selkeät ohjeet, mutta systeemi nojaa paljolti luottamukseen, ettei esteellisiä ehdoteta.
Ei kannata kirjoittaa tuosta Hesariin! Saatat saada kiukkuisia puheluita ja vihapostia, mikä itsessään on minusta söpön ironista. ❤️
No niinpä! Tuntuu, että tosi monella on juhlahatut päässä, että jihu jihu. Minusta tämä on vain masentavaa!