Sote-asiakasmaksujen korotus näyttää olevan kehysriihen yksi keskeinen toimenpide.
Maksuista kuitataan näillä tiedoin runsaat 115 milj. € julkisen talouden säästöt.
Tällä kaudella maksuja on korotettu aiemmin pari kertaa. 1/2
www.hs.fi/politiikka/a...
Yhä korkeampien maksujen tilanteessa olennaista on toimivat suojamekanismit vähävaraisille ja paljon sairastaville: maksukatto, toimeentulotuki ja alennukset.
Toivottavasti näiden tarjoama suojaa kehitetään tehokkaammaksi. 2/2
Sote-asiakasmaksujen korotus näyttää olevan kehysriihen yksi keskeinen toimenpide.
Maksuista kuitataan näillä tiedoin runsaat 115 milj. € julkisen talouden säästöt.
Tällä kaudella maksuja on korotettu aiemmin pari kertaa. 1/2
www.hs.fi/politiikka/a...
Tässä Ylen uutisessa joitain päivitettyjä hallituspolitiikan vaikutusarvioita, joita olemme julkaisseet toistaiseksi vain THL:n lausunnossa eduskunnalle.
yle.fi/a/74-20221152
Näin minäkin näkisin.
Kyllä. Perusmekanismi on edelleen sama ja nyt ehkä vielä korostuneempi, eli se että etuuksien verotus on kireämpää kuin matalien palkkojen.
Vaikutusarvioista esim. tässä tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Lapsilisän verotus on kestoehdotus, jonka ajatellaan pienentävän erityisesti suurituloisten lapsilisiä.
Aiempien vaikutusarvioiden mukaan lapsilisien verollepano voi kuitenkin kasvattaa tuloeroja, koska monella etuudensaajalla on korkeampi veroaste kuin palkansaajalla mm. työtulovähennysten takia.
Sosiaaliturvakomitean arviointi- ja selvitysryhmä julkaisi tänään selvityksen yleistuen jatkosta erityisesti rahoituksen näkökulmasta.
Yksi kysymys on sosiaalivakuutusmaksujen epäselvä rooli: ovatko ne maksuja vakuutuksesta vai korvamerkittyjä veroja?
Selvitys: stm.fi/-/selvitys-p...
Blogini:
Eli Suomen järjestelmän kannustavuus suhteessa muihin maihin riippuu tilanteesta.
Suomen järjestelmä on kannustavampi erityisesti ansiopäivärahan saajille ja toisaalta pienemmillä osa-aikatyön tuntipalkoilla.
Ja Suomen järjestelmässä lienee kevyempi byrokratia kuin aikaperusteisessa. (3/3)
Jos teet töitä päivän viikossa 100e päiväpalkalla (yht. 400 e/kk), niin Suomen järjestelmässä työttömyysetuus pienenee puolet siitä eli 200 e/kk.
Aikaperusteisessa järjestelmässä tuki pienenee 20% (päivän viikossa). Se on enemmän kuin 200 e/kk, jos tuki on suurempi kuin 1000e/kk. (2/3)
Onko Suomessa osa-aikatyön tekeminen edelleen suhteellisen kannattavaa?
Suomen työttömyystuissa on käytössä harvinainen europerusteinen sovittelu, kun monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, on aikaperusteinen sovittelu.
Mitä se tarkoittaa käytännössä? (1/3)
Hesarissa oli kiinnostava laskelma keskipalkkaisen henkilön eläkkeiden korvausasteista verrattuna muihin maihin.
Mielenkiinnosta laajensin vertailua toiseen näkökulmaan: muihin sosiaalisiin riskeihin Suomessa.
Lapsen syntymä on parhaiten turvattu.
Toimisto on Helsingissä, mutta tässä on etätyömahdollisuus eli Helsingissä täytyy käydä vain silloin tällöin. On meillä jonkin verran esim. tamperelaisia ja turkulaisia töissä.
Ei ole aprillipila!
Malli rakennetaan olemassaolevan kehikon pohjalta, joka on tehty javalla.
bsky.app/profile/juss...
Tarkoitus on hyödyntää olemassaolevaa brittiläistä SimPaths-mallikehikkoa, jolla on tehty mm. tällaista analyysia.
Saimme THL:ssä rahoituksen kunnianhimoiseen projektiin: tavoite on rakentaa simulointimalli, jolla voitaisiin arvioida talouspoliitikan vaikutuksia väestön terveyteen.
Nyt haemme hankkeeseen yhdeksi vuodeksi java-osaajaa, joka on kiinnostunut nostamaan politiikan arvioinnin seuraavalle tasolle.
Eiköhän R-versio julkaista lähivuosina. Projekti on jo käynnissä.
Yleisiä kommentteja. Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen monta etuuskerrosta ja takuutulosta tulisi yksi lisää - aika monimutkaista. Tarve rakenteelliselle uudistukselle?
Tämä perustui vuosituloihin. Kuukausitulojen käyttö saattaisi jopa tuplata kustannukset, koska monilla on tulottomia kuukausia
Takuutulon simulointi näyttää minun silmään ihan toimivalta - hienoa! Ainoa kysymys etten ihan ymmärtänyt, mitä tarkoittaa että "Takuutulon tulosovittelu on mahdutettu yleisen asumistuen perusomavastuun kaavasta löytyvän tulojen suojaosan sisään".
Aiotteko jatkaa SISU-harjoitteita?
Hienoa että kesytitte SISUn! Koitan ehtiä tutustumaan lähipäivinä.
Minulla meni aivot solmuun tämän nettotulonsiirto-käsitteen kanssa (maksettujen ja saatujen tulonsiirtojen erotus). Eli positiivinen nettotulonsiirto tarkoittaa että maksaa enemmän veroja kuin saa etuuksia. Itse olisin käsittänyt nettotulonsiirron toisinpäin. Hankala kommunikoitava tutkijallekin.
Tuo voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä käytännössä. Keppi kai on alatyylinen ilmaisu kaikille velvoitteille, myös "positiiviselle aktivoinnille"? Jotkut ehkä tulkitsee risujen keräämisenkin auttamisena, jos työtön hyötyy rutiinista - ajatus, joka tuossa Tanskan uutisessa esitettiin.
Positiiviseen aktivointiinkin liittyy ymmärtääkseni yleensä velvoite, ja en ole varma kuinka negatiivinen ja positiivinen aktivointi erotetaan🤔
Totta, sosiaalipalvelut eivät ole enää vahvasti kytköksissä toimeentulotukeen Suomessa. Viittasin yleisemmällä tasolla, kansainvälisesti, josta artikkelissakin puhutaan.
Ymmärsin, että artikkelissa puhutaan yleisemmin etuuksiin liittyvistä palveluvelvoitteista, rajaamatta mitään palvelua, ja aika paljon nimenomaan toimeentulotuesta, jossa sosiaalihuollolla on keskeinen merkitys.
Olisi hyvä tiedostaa, että tässä aktivoinnissa, varsinkaan toimeentulotuen kohdalla, ei ole juurikaan kyse työllisyydestä vaan lähinnä sosiaalisesta integroinnista ja periaatteista. Vrt. esim. Tanskan esimerkki.
bsky.app/profile/juss...
Työvelvoitteen keskeinen idea ei siis ole tuoda säästöjä tai kasvattaa työllisyyttä vaan lisätä sosiaalista integraatiota ja tuoda esille vastavuoroisuuden periaatetta.
Malli voi hyvin jopa lisätä julkisia menoja, mutta kustannusvaikutuksia lienee mahdoton laskea ilman vaikutustietoa.
