Nähdäkseni myös kansijuttu johonkin naistenlehteen. Kuvissa Purralla on yllään pastellinen hempeä pusero ja kirkas huulipuna ja hän pitää hymyillen käsissään pullavatia tai jotain somaa itse askartelemaansa kodin kaunistetta, kuten keväistä kranssia samalla kun kertoo miten asiat ovat.
Ehdin vetää terävästi henkeä ja suojata päätä käsillä ennen kun muistin että oon siinä varjotikapuilla ihan turvassa varjopolkupyöriltä, kunhan en väistä niitä sinne oikeiden polkupyörien eteen (unikin tekis varmaan ihan hyvää, jos sais levänneenä vähän laskettua valmiustilaa).
Oon jotenkin alati säikkyä sorttia mutta eilen tuli oma ennätys. Katsoin lenkillä jalkoihini koska puiden varjot tekivät maahan tikapuut ja yritin pysyä niillä. Tien toista puolta vastaan ajoi joukko polkupyöriä, ja pelästyin aivan älyttömästi että niiden varjot osuvat muhun siinä tikapuilla!
Ne kirpeät Sirkus Aakkoset, tai sitten tuore laku!
Matti J. Sirén, Cannibalism in cockerels and pheasants, 1964.
Vaihtoehtoinen kirja joka oli taskussa että jos olis loppunut eka kesken.
Taustalla Kaisaniemen uus Rusta, edustalla kunnollista eli Airamissa cold brew kauramaidolla, Eromangan pitkäviineri, lemppari emalikuppi ja Germaine Greerin The Female Eunuch
Voi hyvin olla juuri näin, selittäisi hyvin tilannetta.
Justiinsa eilen muistelin näitä! Oon kerran Alepassa työskennellessäni nimittäin saanut sellaisella litran lasipullolla turpaani, kun yritin ottaa sitä pois myymälävarkaalta, joten aina välillä kerron tän anekdootin ja pääsen sanomaan että se oli sitä aikaa kun kaljaa sai litran lasipullossa.
Tätä margariinipurkkiasiaa en ollutkaan aikaisemmin kuullut!
Onkos meillä #bändipaitaperjantai vai mitenkä?
No country in the world needs regime change as much as the United States does
Se on performatiivisen lukemisen SM -kisat ensi keskiviikkona 15.4. klo 16 alkaen Kaisaniemen Rustassa. Olin ajatellut boikotoida tota Rustaa, mutta teen tätä varten poikkeuksen (mutten ostosta). Mulla on kisakirja ja -asu valmiina, et asusteet vaan puuttuu.
👏🏻👏🏻👏🏻
Ärtyneen huolen oireyhtymä
Mua harmittaa kun olin ostamassa tämmöistä puolisolle nelikymppislahjaksi (jokunen vuosi sitten) ja puhuivat mut siellä laukkukaupassa ympäri ostamaan saman hintaisen Samsoniten laukun. Perustelut oli että tää kolhiintuu kuitenkin ja huolto on lähdössä Suomesta tms. Se Samsonite on jo ihan roska.
Upeat tulppaanit!
Voi tietty olla. Mä automaattisesti ajattelin että setämies on itse tehnyt näihin reiät johonkin tarkoitukseen, mutta oli kyllä sellainen keräilijä että on saattanut hyvinkin haalia nämä jostain ja ajatellut tekevänsä sitten näistä jotakin.
Onkohan jollain näihin mun lautasiin kahdeksan noita isompia lautasia ja jollain kolmannella nuo välikappaleet ja mietitään kaikki tahoillamme että mitä ihmettä se setä on puuhaillut 😅
On kauniit, ja tosi kaunis väri! Voisi ehkä ottaa vaan muina naisina käyttöön, toisaalta mietin voisiko tota reikää jollain paikata mutta ehkä ei.
Mietin sitä, mutta niitä on niin paljon ja ovat samaa kokoa, ajattelisin että sellaisessa olisi ollut pohjalla suurempi/suurempia lautasia? Tuosta tulis vähän epävakaa ja korkea torni.
Vihreä lasilautanen, jonka keskellä on pieni reikä.
Keksiikö joku miksi näihin perinnöksi saamiini lautasiin on kaikkiin värkätty reikä keskelle? Lautasia on kahdeksan, kaikki samaa kokoa, kaikissa samanlainen reikä. Entinen omistaja oli keksintöihin kallellaan oleva insinööri. Ja sitten jatkokysymys kuuluu että mitäs mä näillä teen?
Eilen illalla oli mun lempikeli juoksulenkille, sellainen kun tuntuu että joku sumuttelisi suihkupullolla kasvoja mutta ei varsinaisesti sada. Oon saanut taas juoksuharrastuksen nurkasta varovasti kiinni ja jokainen kilsa tuntuu lahjalta.
ja käydä samalla reissulla pyhiinvaeltamassa Virginia Woolfin kotitalo Monk’s House.
Mun ehkäpä lempipaikkani missä oon koskaan käynyt on Lontoon Kew Gardens ja siellä vielä Palm House. Se menee kohta remonttiin joka kestää muutaman vuoden. Mulla on haaveena päästä sitten aikanaan avajaisiin (vaikka onkin huoli että se taika remontoidaan sieltä pois),
Kissa kyttää ikkunassa toisella puolella puussa olevaa linnunpönttöä, oletettavasti kuvittelee olevansa ikkunanpielen takana piilossa.
Tuohon ikkunan takana olevaan linnunpönttöön pesinyt sinitiainen ei näe että sitä vaanitaan, koska vaanija on hyvin huolellisesti piilossa.
Mä oon joskus ajatellut että jos saan hermoromahduksen julkisella paikalla ja asia päätyy lehteen, otsikko on aika varmasti jotain sellaista että ”’ulos ensin että sisään mahtuu!’, keski-ikäinen nainen sai raivokohtauksen Pasilassa”.
No täähän selittäis, olen itsekin vähän nivelrikkoinen!
Itse juoksen jostain syystä isovarpaan naapurivarvas pystyssä/kohollaan. Tekniikka jota en suosittelisi (ja josta en osaa poisoppia), mutta joka on kyllä johtanut etenkin puolimaratonien jälkeen kyseisen varpaankynnen irtoamiseen ja siihen että kasvavat kyllä hiukkasen hassuina nykyisin.
Niin on! Se on mun uudempi, kokonsa (ja muutaman muun ominaisuuden) puolesta realistisempi haave!
Mulle varmaan borzoi, irlanninsusikoira, skotlanninhirvikoira tai silkkivinttikoira! Hirveä (iso)koirakuume päällä.