Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa | Helsingin yliopisto Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.

Järjestäytyneet rikollisverkostot pyrkivät uhkailun ja painostuksen keinoin vaikuttamaan poliiseihin, vankilahenkilöstöön ja muihin oikeusviranomaisiin kaikissa Pohjoismaissa.

Mitä jos seuraava lääkärikäyntisi päättyisi luontolähetteeseen? | Helsingin yliopisto Luonnossa vietetty aika edistää mielenterveyttä, toimintakykyä ja pärjäämistä. Vaikka tutkimusnäyttö on vahvaa, on tiedon soveltaminen terveydenhuollossa lapsen kengissä.

Luonnossa vietetty aika edistää mielenterveyttä, toimintakykyä ja pärjäämistä. Vaikka tutkimusnäyttö on vahvaa, tietoa sovelletaan vielä vähän terveydenhuollossa.

Todistusten armovitosista puhutaan paljon — mitä erityisluokanopettaja ajattelee luokalle jättämisestä? | Helsingin yliopisto Hyväksytyn ja hylätyn suorituksen rajanvetoa tutkiva Ilona Ruiz tekee ison osan opettajantyöstään kouluakäymättömien oppilaiden parissa.

Missä kulkee hyväksytyksi ja hylätyksi tulemisen raja? Erityisluokanopettajana työskentelevä väitöstutkija Ilona Ruiz kerää parhaillaan yläkoulussa aineistoa siitä, kuinka opettajakollegat määrittelevät armovitosen.

Selvitys: Uudet turvallisuusuhat paljastavat kehityksen paikkoja Suomen varautumisessa | Helsingin yliopisto Turvallisuuskeskustelussa henkinen kriisinkestävyys ja yhteisöjen merkitys uhkaavat jäädä katveeseen. Uuden selvityksen mukaan materiaalinen varautuminen tai maanpuolustushenki eivät pelkästään riitä turvallisuusympäristön murroksessa.

Suomen turvallisuuskeskustelussa henkinen kriisinkestävyys ja yhteisöjen merkitys uhkaavat jäädä katveeseen. Uuden selvityksen mukaan materiaalinen varautuminen tai maanpuolustushenki eivät yksin riitä turvallisuusympäristön murroksessa.

Korkeakoulujärjestelmään tarvitaan lisää vaikuttavuutta. Valmistelemme yhdessä Aalto-yliopiston, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa uutta verkostomaista yhteistyömallia.
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...

Helsingin yliopiston Porthania peruskorjataan | Helsingin yliopisto Helsingin yliopistokiinteistöt Oy on tehnyt investointipäätöksen Porthania-rakennuksen laajasta peruskorjauksesta.

1957 valmistunut Porthania on keskeinen osa Helsingin yliopiston keskustakampusta ja yksi suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista. Peruskorjauksella varmistetaan, että rakennus palvelee yliopiston opetusta, tutkimusta ja tapahtumia jatkossakin.
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Rikosten määrässä ei suurta muutosta | Helsingin yliopisto Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.

Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui.

Elämmekö diagnoosien aikaa? | Tiedekulma | Helsingin yliopisto Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Miten diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Tule Tiedekulmaan tiistaina 14.4. klo 17!

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Miten diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta?

Elämmekö diagnoosien aikaa? -keskustelu Tiedekulmassa ja striimissä huomenna ti 14.4. klo 17!

Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen | Helsingin yliopisto Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.

Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen. On tärkeää, että erityisesti ADHD-diagnoosin vasta yläkouluiässä saaneille nuorille tarjotaan tukea toisen asteen opintojen suorittamiseen.

www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Helsingin yliopisto päivittää ilmasto- ja luontotavoitteitaan | Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto päivittää Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 –tiekartan vastaamaan paremmin ilmasto- ja luontokriisin mukanaan tuomiin haasteisiin ja muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Ilmastovaikutusten lisäksi tullaan huomioimaan vahvemmin luontovaikutukset. Päivitys jatkuu kevääseen 2027 saakka.

Päivitämme luonto- ja ympäristötavoitteitamme!

Tämän ja ensi vuoden aikana aiomme:
🍃 laskea ensimmäistä kertaa toiminnamme vaikutuksia luontoon
🗺️ päivittää ilmasto- ja luontotavoitteemme vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa ja sääntelyä
👍 arvioida positiivisia vaikutuksia, joita toiminnallamme on

Ruisleipä tai rakastetun käsivoide – miksi hajumuistot ovat niin vahvoja? | Helsingin yliopisto Hajuhermo on evolutiivisesti vanha ja biologisesti omintakeinen aistimuksen välittäjä. Se luetaan osaksi keskushermostoa, kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara kirjoittaa Yliopisto-lehden kolumnissa.

Jokainen meistä tietää, miltä kesäinen kangasmetsä, kahvi tai terva tuoksuvat, mutta miten mielikuvat yhdistyvät niihin ja miksi aivomme vievät hajut niin hyvin muistoihin?

Lue Yliopisto-lehdestä kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaaran kolumni 👃

www.helsinki.fi/fi/uutiset/e...

Norsunluutorni tai Shangri-La — välillä on tärkeä katsoa kvartaalia kauemmas, Marke Ahonen kirjoittaa Yliopisto-lehden esseessä | Helsingin yliopisto James Hiltonin romaanissa Shangri-Lan munkit ja nunnat elävät syvähenkisesti ja pitkään ja tekevät tutkimustyötä omaksi ilokseen. Norsunluutornissa istujiksi mollatut nyky-yliopistolaiset taas huhkivat mielensisäisissä hikipajoissa korkeintaan maan tasalla, klassillisen filologian dosentti vertaa.

"Tutkijanelämä kasvattaa katsetta ja avaa epätavallisia näköaloja. Ja tutkijan on varmasti lupa pitää ajoittain päätehtävänään vain katselemista ja sen näkemistä, mitä näkee", kirjoittaa klassillisen filologian dosentti Marke Ahonen Yliopisto-lehden esseessä.

Suomalaiset käyttävät aiempaa enemmän nikotiinia – selitys ovat nikotiinipussit, joiden terveyshaittoja ei tunneta kunnolla | Helsingin yliopisto Joka neljäs 20–39-vuotias suomalaismies käytti nikotiinipusseja ainakin satunnaisesti vuonna 2024.

Joka neljäs 20–39-vuotias suomalaismies käytti nikotiinipusseja ainakin satunnaisesti vuonna 2024. Sitä kuinka haitallisia nikotiinipussit ovat terveydelle ei vielä kunnolla tiedetä.

Tulivuoria ja fossiileja kotikulmilla – Mitä kalliot kertovat menneisyydestä? YouTube video by Tiedekulma

Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä löytyy fossiileja?

Katso Tiedekulma-keskustelu siitä, mitä kalliot kertovat luonnossa kulkijalle!

Keskustelemassa Ylen luontotoimittaja Minna Pyykkö, geologit Elina Lehtonen ja Arto Luttinen sekä paleontologi Mikko Haaramo.

Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus.

Suomen kohdalla tulos voi antaa uutta näkökulmaa keskusteluun isojen petojen, kuten susien ja ihmisten yhteiselosta

www.helsinki.fi/fi/uutiset/e...

Globaali geotalous siirtyi uuteen aikakauteen | Helsingin yliopisto Maailman geopoliittinen tilanne on muuttunut perusteellisesti, todetaan tuoreessa raportissa. Pienen maan ei auta kuin muuttua mukana.

Maailman geopoliittinen tilanne on muuttunut perusteellisesti.

Euroopan unioni pyrkii ottamaan koko tuotannon arvoketjua takaisin hallintaansa, alkutuotannosta korkeaan teknologiaan, toteaa aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio.

Ilves kulkee omilla ehdoillaan metsien mosaiikissa | Helsingin yliopisto Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.

Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.

#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/e...

Henkilön sivuprofiili kolmeen kertaan punasävyisessä kuvassa. Kuva päällä tekstit "Elämmekö diagnoosien aikaa? Tiedekulmassa 14.4. klo 17"

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Miten diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta?

Tiedekulmassa ja striimissä ti 14.4., tervetuloa!

Lue lisää 👉 www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...

Helsingin yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin loppuraportti on julkaistu | Helsingin yliopisto Arviointi tarkastelee laajasti yliopiston tutkimustoiminnan tieteellistä laatua, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimusympäristöä.

Helsingin yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin loppuraportti on valmistunut. Arviointi tarkastelee laajasti yliopiston tutkimustoiminnan tieteellistä laatua, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimusympäristöä.

www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Eilen vuosipäivämme puheissa toistui kysymys siitä, mistä yhteiskunta löytää toimintakykynsä, kun muutos on nopeaa ja epävarmuus jatkuvaa.

Lue puheet: www.helsinki.fi/fi/ajankohta...

Varjoista valokeilaan – Tuomas Heikkilä kannustaa tutkijoita astumaan isommalle näyttämölle | Helsingin yliopisto J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinto myönnettiin tänä vuonna Tuomas Heikkilälle, joka on tieteen yleistajuistamisen moniottelija. Hän korostaa, että yliopistoista löytyvä tieto ja viisaus pitää saada yhteiskunnan käyttöön.

Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä on palkittu Helsingin yliopiston J. V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnolla. Lämpimät onnittelut!

www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Vanhoja töitä katoaa ja uusia syntyy, kun yhteiskunta luo nahkaansa | Helsingin yliopisto Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Pohjoismaissa siirtymät ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja päällekkäisiä.

Suomen yrityksistä katoaa joka vuosi yli 200 000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy samaa tahtia, mutta ei välttämättä työnsä menettäneille. Samalla maaseutu tyhjentyy kaupunkikeskuksiin.

Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Lue Yliopisto-lehden juttu. 👇

Rakennamme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa keskustaan tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskittymää!

Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi.

#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/y...

Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa | Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.

Olimme tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.🥳

Tutut alat oikeustiede, lääketiede ja psykologia olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.

”On ihme, että koltansaamea puhutaan edelleen” — saamen kielen dosentti toivoo saamenkieliselle etäopetukselle vakirahoitusta | Helsingin yliopisto Neuvostoliitossa kolttasaamelaisia vietiin kolhooseihin ja tapettiin. Meillä ”ryssänlappalaisten” suomalaistaminen asuntolakouluissa oli väkivaltaista. Huonoimmillaan 2000-luvun alussa äidinkielisiä koltansaamen puhujia ei käytännössä syntynyt. Nyt tilanne on vähän valoisampi.

Neuvostoliitossa kolttasaamelaisia vietiin kolhooseihin ja tapettiin. Suomessa heidän suomalaistamisensa asuntolakouluissa oli väkivaltaista.

Huonoimmillaan 2000-luvun alussa äidinkielisiä koltansaamen puhujia ei käytännössä syntynyt. Nyt tilanne on vähän valoisampi.

Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle.
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/t...

Onnistuiko yliopistojen valintakoeuudistus: saadaanko eri aloille nyt seulotuksi parhaat opiskelijat? | Helsingin yliopisto Kolmen eri alan yliopistonlehtorit toteavat yksimielisesti, että uudistuneet pääsykokeet erottelevat hakijoita hyvin. Heillä on myös valmistautumisvinkkejä niille, jotka haaveilevat yliopisto-opinnoista.

Kolmen eri alan yliopistonlehtorit toteavat yksimielisesti, että uudistuneet pääsykokeet erottelevat hakijoita hyvin. Heillä on myös valmistautumisvinkkejä niille, jotka haaveilevat yliopisto-opinnoista.

www.helsinki.fi/fi/uutiset/o...

Mitä kalliot kertovat? | Tiedekulma | Helsingin yliopisto Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet ja mistä löytyy fossiileja? Tule Tiedekulmaan keskiviikkona 25.3. kuulemaan, mitä kalliot kertovat menneisyydestä!

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja?

Mitä kalliot kertovat? -keskustelu Tiedekulmassa ke 25.3., tervetuloa! Tapahtumasta lähetetään myös Luonto-Suomen suora radiolähetys. 📻

Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä | Helsingin yliopisto Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.

Kiinaan sijoittuneella tutkimuksessa havaittiin, että nopean rautatien avaaminen lähiseudulle paransi ihmisten kognitiivista suoriutumista.
Uusien rautateiden avaaminen vähensi altistusta pienhiukkasille, auttoi kasvattamaan yksilön tuloja ja lievensi masennusoireita.

Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä | Helsingin yliopisto Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.

Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla. Paksu- ja peräsuolisyövät ovat Suomessa toiseksi yleisin syöpätyyppi. #[www.helsinki.fi/fi/uutiset/s...