Our latest just published online:
🔎Adherence to multiple 24-hour movement guidelines, particularly limiting recreational screen time, is associated with higher academic achievement in school-aged children.
Posts by Eero Haapala
🔴 Lasten metabolisen rasvamaksataudin yleisyys on noin 7 %. Varhain alkava aineenvaihduntahäiriöihin liittyvä rasvamaksa lisää sydän‑ ja verisuonitautien riskiä, heikentää elämänlaatua ja voi edetä vakavaksi maksasairaudeksi aikuisiällä.
buff.ly/WEimFGK
"Metsähallitus ei aio korjata eikä uusia Siikanevan pitkospuita.
Syynä on puhtaasti raha ja Metsähallituksen luontopalveluiden rankat säästövaatimukset, Hakkarainen sanoo."
Puoli miljardia on varaa pistää rahaa terveysjäteille, mutta pitkospuita ei ole varaa korjata
yle.fi/a/74-20216367
Uusimassa julkaisussamme käymme läpi sydän- ja aivoterveyden yhteyksiä elämänkulun aikana. Tässä tarkastelimme erityisesti Life’s Essential 8 -indeksin roolia aivoterveyden ennustamisessa.
www.duodecimlehti.fi/duo19296/
Our latest just published online:
”Genetic susceptibility to Alzheimer’s disease andcardiometabolic risk from childhood”
www.nature.com/articles/s41...
Kuuntele uusin #Liikuntalabra -podcast.
Miten ohjelmoida tavoitteellisen juoksijan voimaharjoittelua Miten hyödyntää valmennuksen työkaluja juoksijan voimaharjoittelussa eri harjoitusjaksojen aikana? Mitkä mekanismit välittävät voimaharjoittelun hyötyjä?
Linkkaripäivitys…
Our recent study suggests that measuring adolescents’ maximal oxygen uptake (VO2max) often requires a brief verification phase to ensure reliable results. We also found that even small changes in how the measurement data are analysed can alter the reported VO2max value.
Tuoreen tutkimuksemme mukaan nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen vaatii usein lyhyen varmennustestin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Myös pienet muutokset mittaustulosten analysoinnissa voivat muuttaa raportoitavaa hapenottokyvyn tulosta.
We explored the necessity of a verification phase for confirming V̇O₂max in adolescents. Our findings indicate that most do not reach a plateau during incremental tests, emphasizing the importance of verification. Read the full paper here: doi.org/10.1007/s004...
Kyllä vaan. Tätä tietoa on tärkeä jakaa. Jos joku haluaa helposti luettavaa koostetta useammistakin tutkimuksista siitä, miten liikunta vaikuttaa ADHD:hen, suosittelen Anders Hansenin kirjaa ADHD voimavarana.
Liikunta voi vähentää 7-vuotiaiden ADHD-oireita ja parantaa työmuistia sekä unen unen kestoa.
🧠Parantunut etuotsalohkon toiminta näyttäisi selittävän työmuistin parantumista.
⛹🏽Liikunta on todennäköisesti hyvä keino vähentää ADHD-oireita ja tukea toiminnanohjausta.
Have you seen our latest paper yet on the reproducibility of arterial stiffness assessment in youth?
If not, check it now. It is open access🔓
A cohort study including 13 022 children suggest that an early intervention program may have tangible academic benefits for children who have developmental delays or disabilities.
Testattiin tänään protokollia uuteen suunnitteilla olevaan tutkimukseen lasten voimaharjoittelun vaikutuksista patellajänteen ominaisuuksiin ja hermolihasjärjestelmän väsymiseen.
Prevalence of obesity in US youth. Among youths ages 2 to 19 years, 19.8% had obesity. In early childhood, 26.9% had overweight or obesity, increasing to 38.5% in adolescence and young adulthood. Severe obesity occurred among 9.2% of adolescents and young adults.
Uusin #liikuntalabra -podcast ulkona.
🤔 Miten ohjelmoida tavoitteellisen juoksijan voimaharjoittelua Miten hyödyntää valmennuksen työkaluja juoksijan voimaharjoittelussa eri harjoitusjaksojen aikana? Mitkä mekanismit välittävät voimaharjoittelun hyötyjä juoksijoilla?
Pieni ennakkovaroitus tulevasta artikkelista. Mun mielestä varsin mielenkiintoinen.
Kommentoin Tiede-lehteen uutta tutkimusta liikunnan mielialavaikutuksista. Lisäksi kommentoin ylipäänsä liikunnan ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä ja halusin nostaa esiin, että meillä on näyttöä voimaharjoittelulla🏋 on myönteisiä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen..
#mielenterveys
Aika hyvä startti tähän viiteen. Kolmas artikkeli hyväksytty tämän vuoden aikana. Ja itseasiassa kaikki tosi hyviä. Kaksi niistä metoditutkimuksia. Pystytään ainakin sanomaan, että millä varmuudella meidät projektissa asioita mitataan.
Check our latest publication on the assessment of maximal oxygen uptake in adolescents.
🔎A verification phase is necessary for accurately determining V̇O2max in adolescents, who often do not reach a V̇O2 plateau. The time averaging strategies can lead to variations in V̇O2max results
Runsas sosiaalisen median käyttö saattaa lisätä matalan hyvinvoinnin todennäköisyyttä nuoruudessa
buff.ly/Ni8DABc
Et. En sanonut minäkään että et sanonut. Mut tartuin sun ilmastonmuutospointtiin, että lasten elämissä olevina aikuisina, meillä on velvollisuus antaa mahdollisimman hyvät eväät selvitä ilmastonmuutoksesta.
Ja siis samaa mieltä, että kaiken politiikan pitää ottaa huomioon lapsivaikutukset ja minimoida haitat. Nyt sitä minimointia ei kyllä tapahdu.
Onhan tuo aika yksioikoinen sanoma poliitikolta. Mutta ilmastonmuutoksen kannalta liikkua kannataa ja kuntoa kohottaa, koska hyvä kunto auttaa sopeutumaan. Mutta poliittisten päättäjien pitäisi tehdä silti kaikkensa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC...
Jep. Tässä täytyy kuitenkin pitää mielessä, et tässä pääasiallisena tarkoituksena oli katsoa onko liikunta millainen terapiamuoto. Urheilu sitten on oma maailmansa, jossa paineet, sisäinen motivaatio ja minäpystyvyys varmaan poukkoilee sinne tänne.
Uuden Cochrane-katsauksen mukaan liikunta ilmeisesti vähentää masennusoireita ja parantaa mielialaa aikuisilla. Liikunnan teho on samaa luokkaa kuin terapialla ja jopa lääkittyksellä, mutta tutkimusnäytön varmuus on matala.