Julkisten menojen leikkaaminen voi heikentää talouskasvua niin paljon, että julkinen velkasuhde ei lähdekään laskuun, Uuden talousajattelun keskus varoittaa. Ajatuspajan herättämä keskustelu on tervetullutta, mutta laskelmat kyseenalaisia.
Pohdin @mustread.bsky.social (€)
Ja lukeeko tuon vasemmalla olevan miehen lakissa pedo…jotain?
Odotamme KD:n spinnausta siitä, miksi tämä on oikeasti ihan hyvä juttu. 🍿
No se just. Vaikka oikeistolla ja vasemmistolla olisikin sama tavoite eli täystyöllisyys, niiden määritelmät sille eroavat toisistaan.
Mitä on täystyöllisyys?
No siis keynesiläisyys on Utakin esittelyn otsikossa, joten otin sen vähän niin kuin annettuna.
Enkä siis nyt kritisoi sitä mitenkään. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että noita ajatuksia kuvaa vasemmistolaisiksi. Siinä tietysti on, jos "vasemmistolaisuutta" käyttää argumenttien tyrmäämiseen.
Ensimmäinen on ideologinen tai poliittinen tavoite. Sitä voisi luonnehtia vasemmistolaiseksi, vaikka kyllä (maltillisessa) oikeistolaisessakin politiikassa sitä pidetään esillä.
Toinen taas on sitten väline jonkun muun asian saavuttamiseen, eli ei sinänsä vasemmistolainen.
Joo, se on ihan hyvä kysymys, että miksi juuri tuossa kolumnissa juuri tuossa kohdassa pitää korostaa vasemmistolaisuutta. Mutta ei se nyt mielestäni mitenkään kauhean piilossa ole.
Juu, mutta tuon kuvauksen perusteella pienet tuloerot on tavoite, ei väline päästä johonkin lopputulokseen (kuten talouskasvuun).
En minä mitenkään opponoi niitä tavoitteita. Totean vain, että ne tavoitteet ovat tyypillisiä politiikalle. Ja niille varmasti löytyy hyviä perusteita.
Miksi päätät tukea heitä? (disclaimer: en nyt tietenkään vastusta sitä päätelmää vaan kysyn perusteita)
Minun mielestäni Etlan julkiset ulostulot ovat oikeistolaisia. Niissäkin valitaan ne tutkimustulokset, joilla halutaan tukea omaa näkemystä asiasta. Etlan tekemä tieteellinen tutkimus on sitten asia erikseen.
Wahlroosin haastattelun jälkeen tämä on tietysti paljon helpompi todeta ääneen.
Jos taas takaisinmaksu ei ole tulosidonnainen, isolla osalla tutkimustuloksia voi heittää vesilintua. Silloin kysymys lukukausimaksujen vaikutuksesta opiskelijoiden valikoitumiseen (eli koulutuksen periytyvyyteen) nousee uudelleen eri tavalla esiin.
Tosin yliopistokoulutus periytyy jo nyt.
Todella harva on suostunut ottamaan kantaa juuri lukukausimaksujen suuruuteen ja niiden rahoitukseen. Sitten jos ehdotus on tuloihin sidottu takaisinmaksu, seuraava kysymys todella on se, että miten se vaikuttaa nykyiseen opintolainajärjestelmään.
Sillä on todella iso merkitys, kuinka isoja lukukausimaksut olisivat ja miten ne rahoitettaisiin. Lisäksi UK:n esimerkistä voi poimia sen, että jos valtion suora rahoitus laskee yhtä paljon kuin lukukausimaksut tuottavat, se ei tuota yliopistoille yhtään enempää tuloja.
Ei ole vasemmistokaan enää kuten ennen. Labourin johtamassa UK:ssa pidätetään ihmisiä, kun he osoittavat tukeaan Palestiinan uhreille. Sekään ei auta asiaa, että UK:n korkein oikeus on jo katsonut kyseisen kiellon perusoikeuksien vastaiseksi.
Jos UTAKilla on yhteiskunnallisia tavoitteita, eli käsitys siitä millainen ihanneyhteiskunta olisi, se on politiikkaa.
Jos tavoitellaan pieniä varallisuus- ja tuloeroja, se on vasemmistolaista politiikkaa.
Poliittiisissa puolueissa ehkä noin. Mutta noin yleisesti se on vähän surullista, sillä keskustelu voisi paljastaa asiasta erilaisia puolia.
"UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat demokratia, täystyöllisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä pienet varallisuus- ja tuloerot."
Tuo on suoraan teidän webbisivuiltanne.
Keskustelua siitä voitaisiin käydä, mutta sitä vältellään viimeiseen asti. Silloin kun jouduttaisiin naulaamaan kiinni joitain oletuksia, eikä enää voisi valita parhaita puolia eri vaihtoehdoista.
Puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta kyllähän ajatusmaailmaa voi hyvin kuvata vasemmistolaiseksi. Jos ehdotukset perustuvat verojen korottamiseen ja julkisen investointien kasvattamiseen, niin sehän on määritelmän mukaan vasemmistolaista talouspolitiikkaa.
Valitettavasti vain todellisuus ei aina mene niin, ja tuossa on monta mahdollisuutta mennä vikaan. Tunnusomaista on, että aina kun lukukausimaksuja ehdotetaan, ei vahingossakaan kerrota:
1) Miten ne toteutettaisiin (ja maksettaisiin)
2) Miten ne sovitettaisiin nykyiseen opintolainajärjestelmään.
Lukukausimaksuista keskustelu on hieman haastavaa, koska on niin monta mahdollisuutta toteuttaa ne. "Parhaassa" tapauksessa lukukausimaksut maksetaan jälkikäteen tulosidonnaisesti, ja ne käytetään aloituspaikkojen lisäämiseen hakupaineen ja koulutettujen tarpeen mukaisesti.
Tässä on kyse pitkälti myös siitä, miten nollabudjetointi määritellään. DOGE harrasti omanlaistaan nollabudjetointia. Tuossa kyseisessä artikkelissa menetelmää ei avata sen enempää, joten mielikuvat muodostuvat lukijan päässä.
Sama pätee tietysti yritystukiin. Monet tuet ovat todistetusti vaikutuksiltaan heikkoja, mutta jos yrityselämä tällä hetkellä nojaa niihin, äkkinäisten liikkeiden seuraukset voivat olla arvaamattomia.
Sipilän hallitus oppi tämän SHOKien alasajon yhteydessä.
Nollabudjetointi ei kuitenkaan (välttämättä) ota huomioon nykytilaa, eikä reaalimaailmaa muuteta vaalikaudessa.
Voidaan hyvin haikailla esim. anglosaksisen lahjoitusvaroilla elävän kolmannen sektorin perään. Mutta jos se ei ole meidän kulttuuri, niin ei se myöskään sormia napsauttamalla muutu.
EU voi päättää ainoastaan niistä asioista, joista jäsenmaat antavat sille valtuuden. Ei voida samanaikaisesti arvostella EU:ta toimettomuudesta ja valittaa EU:n kävelevän kansallisen itsemääräämisoikeuden yli.
Hyvä juttu teollisten työpaikkojen katoamisesta.
Producing microchips or drones domestically is not an economic benefit; it is an economic cost, one we choose to bear in exchange for greater security.
You can read it for free without a subscription.
www.nytimes.com/2026/04/02/o...
Tää on ehkä asia, josta pitäisi puhua muutenkin kuin Kalevin kanssa. Ongelma on todella monitahoinen, ja vikaa on sekä rakenteissa että tarpeiden ja taitojen kohtaamisessa.
Tämä Hesarin klikkiotsikko on kyllä ihan päätön. Se ei vastaa ollenkaan jutun sanomaa tai sisältöä. Vähintäänkin se vihjaa ihan väärään suuntaan.
