Orpon hallitus osoitti kehysriihessä paitsi epäonnistuneensa täysin kaikissa taloustavoitteissaan, mutta ennen kaikkea, ettei se ole edes itse sitoutunut velkajarrun edellyttämään sopeutuslinjaan.
Onko jarruun ja sen epärealistisiin sopeutusvaateisiin oikeasti sitoutunut kukaan?
Viikko siinä meni, mutta vastauksemme HS:n pääkirjoitukseen on julkaistu:
"Utak arvioi veronkiristysten heikentävän talouskasvua enemmän kuin komissio tai [valtiovarain]ministeriö olettavat. Lisäksi Utakin käyttämä verokerroin on noin kaksi kertaa suurempi kuin tutkimuksissa keskimäärin havaitaan."
Sote-järjestöjen alasajosta koituva yhteiskunnallinen romahdus tulee olemaan Suomen rauhanajan yksi mittavimmista kriiseistä. Se tulee kasvattamaan julkisen sektorin kuluja räjähdysmäisesti; ennaltaehkäisevä työ häviää. Sadat tuhannet ihmiset tulevat tippumaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.
Ajattelen sillä lailla idealistisesti, että demokratiassa kaikki keskustelu on hyväksi ja poliittiset päätökset on velvollisuus perustella.
Ei SDP ole sitoutunut mihinkään yksittäiseen hallituspohjaan. Oma suosikkini on punavihreä hallitus ja uskon sinipunan olevan vaikea vaihtoehto.
Olisihan se toivottavaa, että tulisi, mutta uskon, että ollaan tosi kaukana investointikeskustelusta. Se rajautuu lähinnä siihen, paljonko ollaan valmiita myymään valtion omaisuutta joidenkin investointien rahoittamiseksi.
Media toisensa perään kertoo lähteisiinsä vedoten, ettei velkajarrun mukaisia 8-11 miljardin sopeutuksia aiota tehdä ensi vaalikaudella.
Jarru perusteltiin sillä, että se vahvistaa markkinoiden luottamusta Suomeen.
Vahvistaako luottamusta niin tiukka jarru, ettei kukaan edes usko sen toteutukseen?
Suomi on ihan ylhäisessä yksinäisyydessään pohjalla. Orpon aloittaessa Suomen työllisyysaste oli 29 vertailumaan (EU+Norja&Sveitsi) joukossa 14., nykyään enää 21. ja nyt ollaan menty EU:n keskiarvon alle, mitä ei ole aiemmin tapahtunut.
Lähde: ec.europa.eu/eurostat/dat...
Jos
1. sopeutus on vuonna 2028 VM:n vaatima etupainotteinen 4 mrd eli ~1,3% bkt:sta ja
2. fipo-kerroin edes maltillinen 1,4,
pitäisi kotimaisen kysynnän ja viennin vetää aika paljon, että päästään edes plussalle bkt:ssa.
Sellaista ei ole tainnut hetkeen olla. Mutta toivotaan!
Orpon hallitus kokoontuu murheellisissa tunnelmissa.
Suomalaisten tulevaisuususko on romutettu leikkauksilla ja epävarmuuden lisäämisellä, mutta säästöt ovat toteutuneet odotettua pienempinä ja verotulot romahtaneet.
Tuloksena täydellinen epäonnistuminen. Johtopäätöksenä lisää samaa.
Erittäin laajasti tunnettu ”tuntematon jarru”.
Nyt pamahti Kansalaispulssista kauheat lukemat! Orpon-Purran hallitus romuttanut nuorten ja pienituloisten tulevaisuususkon. Ei ihme, jos kasvu ei käynnisty. Vielä surullisempaa on, että tällä on pysyviä vaikutuksia kokonaiseen sukupolveen. Kasvu jää siis tulevaisuudessakin heikoksi.
Espanjan talouspolitiikasta kannattaa ehdottomasti ottaa mallia.
Investointivetoista kasvua, joka parantaa työllisyyttä, torjuu ilmastokriisiä ja parantaa työntekijöiden asemaa. Samalla velkasuhde laskee kovaa vauhtia ja alkaa pian olla Suomen alapuolella.
Linja ja tulokset päinvastaisia Suomelle.
Tästäkin keskustellaan. SDP on ehdottanut alipalkkauksen kriminalisointia.
Miksi ihmiskauppa saa jatkua Suomessa? Kuka siitä hyötyy?
Uusimmassa Kansanedustaja kysyy -jaksossa keskustelen Paavo Teittisen kanssa hänen TietoFinlandia-palkitusta Pitkä vuoro -kirjastaan ja siitä, mitä työperäiselle hyväksikäytölle on tehtävä.
open.spotify.com/episode/1AZP...
Olin Svenska Ylen haastateltavana sotu-laskelmiini liittyen.
Korostan vielä, että sotu-muutoksiin soveltamani fipo-kerroin perustuu laajaan metatutkimukseen, jossa tutkittiin yli 1 800 kerroinestimaattia:
doi.org/10.1111/joes...
Tutkimuksen mukaan sotu-muutosten kerroin on noin 2,8 taantumassa.
Tuota kuunnellessa kävi mielessä, että kepun trilemma saattaa vaivata myös muita puolueita ja suomalaista keskustelua muutenkin, vaikka kepulle myönnän kyllä nimioikeuden tähän trilemmaan.
Yle uutisoi laskelmastani:
”Kun [sosiaaliturva]leikkaukset ajoittuvat taantumaan ja heikentävät kysyntää, Sosten mukaan ne vähentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja […]
Näin tavoitelluista säästöistä toteutuisi vain vajaat 10 prosenttia, Soste laskee.”
Mitään kansainvälistä laskusuhdannetta ei ole vuoden 2023 jälkeen nähty, vaan ollaan menty jokseenkin normaalisuhdanteessa. Euroopassa työttömyys pohjalukemissa viime vuodet. En edelleenkään ymmärrä, miten kehdataan Suomen erillistaantumasta syyttää suhdannetta. On kyllä paksua.
#talous #politiikka
Sosiaaliturvaleikkauksista toteutuu vain 10 % säästö.
Pienituloisten toimeentulon leikkaukset ovat tehotonta ja epäinhimillistä politiikkaa.
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen pitää olla seuraavan hallituksen kärkitavoite.
www.soste.fi/uutiset/sost...
Tämä on ehkä isoin uutinen mitä on.
Amoc eli Pohjois-Atlantin merivirtojen kiertoliike on selvästi alttiimpi romahtamiselle kuin tutkijat ovat aiemmin luulleet.
yle.fi/a/74-20220858
Tänään @soste.bsky.social julkaisi laatimani Hyvinvointitalouskatsauksen. Hyvinvointitalous kuvaa taloutta, joka rakentuu ihmisten hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden varaan.
Katsauksessa on kolme keskeistä huomiota. Käyn ne läpi tässä ketjussa.
1/x
Vieraskynä | Toistuvat hyökkäykset perintöveroa vastaan edustavat menneen maailman ihanteita @hannakuu.bsky.social
www.hs.fi/paakirjoituk...
Sitra julkaisi tänään Utakin ja wiiw-tutkimuslaitoksen selvityksen Suomen tavaraviennin kehityksestä, lupaavista kasvusuunnista ja valtion strategisista valinnoista. Tässä ketju selvityksen keskeisistä viesteistä. 1/7
Ajatus on kai vain, että äänestäjät tyytyvät tällaiseen ”maalaisjärkeen”. Toki moni tyytyykin, kunnes päätösten vaikutukset konkretisoituu.
Harvinaisen kiinnostavaa ja konkreettista analyysia suomalaiseen teollisuuspoliittiseen keskusteluun.
Sitran julkaisemassa @utak.bsky.social ja @wiiw.ac.at raportissa perustellaan ensimmäistä kertaa, millaisilla askelilla Suomen teollista pohjaa voidaan laajentaa ja arvoa nostaa.
Moni varmaan ymmärtää, mutta heitä hyödyttää enemmän nojaaminen vanhentuneisiin hokemiin, jotka eivät vastaa edes nykyistä taloustieteen valtavirran käsitystä maailmasta.
Ennen: tehdään keskiluokasta rikkaita kansankapitalismilla
Nyt: tehdään keskiluokasta köyhiä orponomicsilla
Jokainen uusi köyhä tarkoittaa tasapainoisempaa julkista taloutta!
T: Orpo, Purra ja VM
Rikkaita ei ole riittävästi, että veronkorotuksilla voitaisiin tasapainottaa julkista taloutta.
Köyhiä sen sijaan on yhä enemmän, joten heiltä leikkaamista voidaan jatkaa ”hamaan tappiin”.
