Kollegani @anssibwalya.bsky.social on ollut tekemässä hyvin mielenkiintoista teosta psykologian ja yhteiskuntakritiikin risteyskohdassa, mahtavaa nähdä projektin valmistuvan! Nää teemat ovat mietityttäneet pitkään itseänikin. vastapaino.fi/sivu/tuote/p...
Really proud of my postdoc @anssibwalya.bsky.social and the team for their upcoming edited volume, "Psykologian vallan kumous: Irti terapiakulttuurista"!
The volume interrogates how psychology could inform more system-aware, holistic approaches to well-being over self-help.
Joo, nyt kun sanoit, niin tunnistan kyllä ton ongelman! Vaikka en ihan täysin hahmota, miten ”kirjon” voi ymmärtää niin, että siitä rajataan jokin osa pois, ”normaalin” taikapiiriin.😅 Lisäksihän samaa näkee välillä myös ”monimuotoisuuden” kohalla eli puhutaan vaikka ”neuromonimuotoisista”.
(Walkerin osalta lähteenä hänen Neuroqueer Heresies -kirjansa ja Chapmanin kohdalla taas tämä artikkeli: doi.org/10.1080/0951...)
Eli en itse näe, että kategoristen aivotyyppien kyseenalaistaminen olisi automaattisesti ristiriidassa neurodiversiteettiparadigman kanssa – niin kauan kuin kyseenalaistamiseen ei yhdisty patologisointia tai itse piirteiden olemassaolon kyseenalaistamista.
Nick Walker on viitannut mustavalkoisiin & reduktionistisiin tulkintapoihin neurotyypeistä ”neuroessentialismina”. Robert Chapman taas on kirjoittanut, ettei autisteja nykytutkimuksen perusteella yhdistä mikään tietty aivotyyppi, vaan vallitsevan yhteiskunnan heille tuottamat haasteet.
Anteeksi hämmennyksestä, en siis pyrkinyt tässä tekemään eroa ”neurokirjon paradigman” vs ”neurodiversiteettiparadigman” välillä. Tykkään vain kääntää neurodiversity-termin neurokirjoksi tai neuromonimuotoisuudeksi, kun ”neurodiversiteettiparadigma” tuntuu vähän tarpeettoman tujulta anglismilta.
Joo, toki neurokirjon paradigma pyrkii purkamaan perusteetonta patologisointia ja tässä mielessä samojenkin termien merkitys eri! Mua kuitenkin vaivaa se, että diagnostiikan kategorinen kieli näyttää ikään kuin periytyvän myös joihinkin neurokirjon paradigmaa edustaviin puheenvuoroihin.
Parhaimmillaan kategoriat ovat yksi toimiva työkalu muiden joukossa – niin henkilökohtaisen tuen suunnittelussa tai yhteiskunnallisen epätasa-arvon tunnistamisessa. En silti usko, että ihmismielten luontaisen moninaisuuden tunnistaminen & arvostaminen vaatii kaikissa tilanteissa diagnooseja.
Allekirjoitan kyllä itse neurokirjon paradigman ydinteesit. Suhtaudun vain skeptisesti siihen, ovatko nykymuotoiset kategoriset diagnoositermit aina paras tai tarkoituksenmukaisin tapa neurokirjon hahmottamiseen.
Tiede-lehteen kynäilemäni juttu julkaistiin Hesarin puolella tiivistettynä versiona👇🏼 Julkisessa keskustelussa toistuu usein puhe nuorten aivojen keskeneräisyydestä ja niistä kuuluisista etuotsalohkoista. Tyypillisesti tarinasta jää kuitenkin puuttumaan jotain oleellista.
www.hs.fi/tiede/art-20...
New open access paper out, with @anssibwalya.bsky.social as lead author. 🥂There's been lots of research on whether people think self-control is limited, but less research on whether people think it's fixed or malleable. Our study shows these dimensions are distinct. #selfcontrol
Miksi ja miten lasten luontoyhteyttä tulisi tukea? Rustailin aiheesta @voima.fi
Aihetta valaisemassa väitöskirjatutkija Irina Salmi🔎Mukana otteita Luontoliiton luontokerhon tapaamisesta eli tämän jutun merkeissä pääsin itsekin lähiluontoon! Kuvaajana Usva Torkki📸
voima.fi/artikkeli/20...
Kiitos! Syynä ehkä HEIC-tiedostomuoto (mulle näkyy kuvat Applen luurilla, muttei Lenovon läppärillä)… Pistin viestiä päätoimittajalle.
Heimolan puheenvuoro jakoi mielipiteitä myös paikan päällä. Hänen ja kollegoidensa näkökulmasta kattavammin: www.duodecimlehti.fi/duo18377 (ehkä jo tuttua).
"Journalistisesta tekstistä näkyy, ja kuuluukin näkyä, mille yleisölle se on kirjoitettu. Siksi ulkomaisesta jutusta tehdyn suoran käännöksen lukeminen on vieraannuttavaa: miksi tuttu suomalainen julkaisu puhuu minulle kuin jokin vieras olento olisi kaapannut sen aivot?"
Puhe työelämän ongelmista tuntuu usein kääntyvän puheeksi aivoista🧠
Miksi aivopuheelle on nyt kysyntää ja millaisia ratkaisuja aivotutkimus tarjoaa työelämän korjaamiseen?
Allekirjoittaneen rustailemassa jutussa aihetta pohtivat Mona Moisala, Venla Okkonen ja @vaananenari.bsky.social!👇🏼
Yhteiskunnallisesti vaikuttava tiede vaatii sananvapautta. Suomessa tutkijoiden sananvapautta uhkaa etenkin häirintä.
TJNK:n hanke laati kansalliset suositukset asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi.
Kirjoitin aiheesta👇🏼 Kiitos haastattelusta @oula.bsky.social!
acatiimi.fi/2025/09/16/t...
Vastakkainasettelujen ja toistettavuuskriisien keskellä on lohdullista, kun löytyy taidehistoriaa opiskeleva diplomi-insinööri toteamaan, että ”kvanttitasolla mikään ei ole toistettavaa.”😄
Vahva suositus tieteenalakuplien puhkomiselle🫧📌
Raapustin jutun @yliopistolehti.bsky.social 👇🏼
Got some great news to start the week with! My book "Political Poverty: Losing Faith in Democracy" is finally out from Palgrave Macmillan: link.springer.com/book/9783031982682 If you're at all interested in theories of democracy and/or political participation and freedom, please check it out!
Arviointi on erottamaton osa tiedettä, ja arviointikriteerit ohjaavat tutkimukseen suuntaa. Miten tutkijoiden työtä voitaisiin arvioida vastuullisesti?
Haastattelussa Maria Pietilä (@uniuef.bsky.social), Mira Söderman (TSV) ja Tuomas Forsberg (Tampereen yliopisto)👇🏼
acatiimi.fi/2025/06/06/t...
Perspectives on Agency & Disadvantage workshop: Full program published and registrations open! Join us in person or online. We have a marvelous lineup of speakers -- which I'll share in the thread... #philsky
sites.utu.fi/agencyprojec...
Kenellä on valta päättää yliopiston asioista? Kirjoitin Acatiimii-lehteen yliopistodemokratiasta.
Haastattelussa mm. korkeakoulupolitiikan väitöskirjatutkija @paulasilven.bsky.social, hallintotieteiden professori Jari Stenvall ja Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi
acatiimi.fi/2025/04/10/j...
Are you doing research related to agency and disadvantage? Our research project will organize a two-day workshop focusing on these themes. We extended the submission deadline to March 25th. Contributions in psychology, philosophy, social sciences, and beyond are warmly welcomed👇🏼
Valtioilla on fyysisiä rajoja, mutta myös näkymättömiä oikeudellisia ja sosiaalisia rajoja. Oikeustieteilijä @bossoloji.bsky.social tarkasteli väitöskirjassaan Euroopan unionin ulkorajoja pakolaisten näkökulmasta. Haastattelin Ossoa Yliopisto-lehteen.
www.helsinki.fi/fi/uutiset/p...
Are you doing research on agency, social injustice, disability, autonomy, self-control, decision making, and/or related themes?
There's still time to send an abstract to our workshop👇🏼
To be considered as a speaker, please submit your abstract to agencyexperienceturku@gmail.com by *March 16th*
Anne Heikkinen tutkii väitöskirjassaan palestiinalaispiispa Munib Younanin teologista ajattelua. Younanin kontekstuaalisessa teologiassa kristillinen traditio yhdistyy Lähi-idän alueen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Rustailin aiheesta @yliopistolehti.bsky.social 👇🏼
Mitä persoonallisuustestien käyttö työelämässä ja opiskelijavalinnoissa kertoo kulttuuristamme? Kirjoitin @voima.fi työelämän yksilöpsykologisoitumisesta.
Haastattelussa @susannaagren.bsky.social Sara Liinamo, Juho Toivola ja Petri Karkkola!
voima.fi/artikkeli/20...
Huge thanks to @koneensaatio.fi have funded my project! Combining #philosophy & #psychology, the project examines the profound ways in which social conditions and systemic injustices, like poverty, impact individuals' ability to experience and exercise #agency. polariskoi.com/agency-as-ex...