Uutiset · Porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamista ajettiin heikoilla argumenteilla
# Porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamista ajettiin heikoilla argumenteilla
Laura Uotila Uutiset 14.4.2026
Jaa tämä artikkeli
Eduskunnan lähetekeskustelussa 10.4.2026 puitiin hallituksen esitystä eläinlain muuttamiseksi. Hallitus haluaa muutoksella poistaa lakiin kirjatun porsaiden kirurgisen kastraation kiellon, joka tulisi voimaan vuonna 2035. Animalia kävi läpi salissa käydyn keskustelun ja vastaa siellä esitettyihin virheellisiin tai harhaanjohtaviin argumentteihin.
Alle poimittujen virheellisten tai harhaanjohtavien argumenttiesimerkkien lisäksi salissa käytettiin lukuisia erinomaisia puheenvuoroja, joissa puolustettiin kastraatiokieltoa oikeilla, tutkittuun tietoon perustuvilla argumenteilla. Näistä puheenvuoroista haluamme kiittää seuraavia kansanedustajia: **Tiina Elo** (vihr.), **Veronika Honkasalo** (vas.), **Inka Hopsu** (vihr.), **Saara Hyrkkö** (vihr.), **Mai Kivelä** (vas.), **Anna Kontula** (vas.), **Helena Marttila** (sd.), **Krista Mikkonen** (vihr.), **Pinja Perholehto** (sd.), **Jenni Pitko** (vihr.) ja **Pia Viitanen** (sd.). Koko keskustelun voi lukea eduskunnan sivuilta.
**_Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah: Eli tämä puudutuksen pakollisuus tuli nimenomaan tämän hallituksen toimesta, valtioneuvoston asetuksella — se tuli meidän hallituksen toimesta._ **
Valtioneuvoston asetus puudutuksen pakollisuudesta todella annettiin vuoden 2023 lopussa, mutta asia mainitaan eläinlain valmistelumuistiossa 16.1.2023: ”Tuotantoeläimenä pidettävien sikojen kirurginen kastraatio kiellettäisiin 30.12.2034 vuoden siirtymäajalla. Siirtymäajan aikana kastraation yhteydessä annettavaa kivunlievitystä tehostettaisiin siten, että lain voimaan tullessa porsaille olisi annettava tulehduskipulääkettä ja 1.1.2027 alkaen myös paikallispuudutus.”
Nykyinen hallitus siis vain toteutti asian, josta Marinin hallitus oli jo tehnyt päätöksen.
**Väite on: harhaanjohtava**
** _Markku Eestilä (kok.): Tämä on suomalaista vientipolitiikkaa. Meidän tarkoitus on hallitusohjelman mukaan kasvattaa ruokavientiä, ja tämä liittyy osittain siihen._**
Sianlihan viennin arvo oli vuonna 2025 73,9 miljoonaa euroa (ETL). Lisäksi sianlihaa viedään jonkin verran lihajalosteissa. Suomen elintarvikeviennin kokonaisarvo oli samaan aikaan 2,4 miljardia euroa (ETL). Sianlihan osuus Suomen elintarvikeviennistä on siis vain 3 prosenttia, joten merkitys kokonaisviennille on hyvin pieni.
Joka tapauksessa lihamarkkinoiden vientimarkkinat ovat erittäin kilpaillut, ja vienti sekä erityisesti vientihinnat ovat hyvin suhdanneherkkiä, kuten todetaan myös lihateollisuuden Pellervon taloustutkimukselta tilaamassa raportissa. Esimerkiksi Kiinan vienti kasvoi muutama vuosi sitten paikallisen afrikkalaisen sikaruttoepidemian vuoksi, mutta vienti on sittemmin hiipunut Kiinan lisättyä omaa sianlihantuotantoaan. Myös Luonnonvarakeskuksen selvityksessä (2024) todetaan, että sianlihan vienti on kasvanut Kiinan äkillisen kysynnän nousun takia. Markkinatilanteen ja hintasuhteiden myötä vuosina 2022–2023 sianlihan vienti Kiinaan muuttui kuitenkin kannattamattomaksi.
PTT:n raportissa todetaan myös, että sianlihan viennin EU:ssa ennakoidaan vähenevän tulevina vuosina. Viennin laskuun vaikuttaa merkittävästi sianlihan tuotannon elpyminen ja tuotannon laajeneminen Aasian maissa.
Luonnonvarakeskuksen (2024) ruokavientiä koskevassa selvityksessä todetaan, että kaksi suurinta uutta arvoketjua ovat lihaa korvaavat kasviproteiinituotteet sekä solumaatalous. Perinteisten toimialojen arvonlisän kasvusta kaksi kolmasosaa tulee kolmesta suurimmasta eli meijeri-, kala- ja kauratuotteiden valmistuksesta. Sianlihan vientiä ei siis mainita tässä yhteydessä lainkaan.
**Väite on: harhaanjohtava**
** _Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah: Kansainvälistä vaatimustasoa tiukemmat ja tuotantokustannuksia lisäävät säädökset voisivat johtaa kotimaisen tuotannon korvautumiseen tuontilihalla._**
**_Anders Norrback (r.): Jos sääntely menee liian tiukaksi, vaarannamme kansainvälisen kilpailukykymme. Tällöin heikennämme kotimaista tuotantoa samalla kun tuotanto käytännössä siirtyy muualle. Tämä ei ratkaise ongelmia, vaan siirtää niitä toisaalle._**
Ei ole olemassa tutkimusta, joka todentaisi, että suomalaiset kuluttajat siirtyisivät ulkomaiseen lihaan, mikäli porsaiden kirurginen kastraatio kiellettäisiin. Päinvastoin vuonna 2022 toteutetussa kyselytutkimuksessa 62 prosenttia suomalaisista on toivonut, että porsaiden kirurginen kastrointi lopetetaan.
Lihateollisuuden tilaamassa PTT:n raportissa näin arvellaan, mutta arvio perustuu vain seitsemään asiantuntijahaastatteluun sekä kolmeen lihaa-alan yritysten henkilöiden ryhmähaastatteluun. Viisi seitsemästä haastatellusta asiantuntijasta oli lihateollisuuden työntekijöitä tai muuten kytköksissä alaan. PTT:n raportissa todetaan myös, että kulutusta todennäköisesti siirtyisi vielä nykyistä voimakkaammin muun muassa kasvipohjaisten proteiinituotteiden puolelle. Lihateollisuus haluaa siis olla ilmastoystävällisemmän ja terveellisemmän ruokailukehityksen tiellä.
Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä (2023) todetaan, että kirurgisesta kastraatiosta luopuminen pienentää sianlihantuotannon ilmastojalanjälkeä. Erityisesti täyskarjukasvatuksessa karjujen parempi rehunkäyttökyky vähentää merkittävästi esimerkiksi rehuntuotantoon tarvittavaa peltopinta-alaa. Samantapainen vaikutus on myös immunokastraatiolla. Tällä on todennäköisesti myös vaikutusta kuluttajien suhtautumiseen.
Yleisesti voi myös todeta, että on eettisesti hyvin kyseenalaista pitää suomalainen lainsäädäntö heikolla tasolla vain sen vuoksi, että muualla tehdään samoin. Lisäksi on tärkeää huomioida myös se, että kastraatiokiellon tullessa voimaan Suomi voisi näyttäytyä edelläkävijänä, joka uskaltaa tehdä eläinten hyvinvointia edistäviä päätöksiä ja näyttää esimerkkiä muille valtioille.
Ministeri Essayah on korostanut, että Suomi ajaa ensisijaisesti kastraatiokieltoa koko EU:n alueelle, mutta salissa käydyssä keskustelussa antamiensa tietojen perusteella tämä tarkoittaa vain komissiolle vuonna 2023 jätettyä kirjettä, jossa Suomi ilmoitti tukevansa eläinten hyvinvoinnin parantamista EU:ssa ja mainitsi kirjeessä muun muassa kirurgisen kastraation kiellon, johon komissio oli vastannut kieltävästi. Sen enempää Suomi ei ole tietojemme mukaan tehnyt EU:n laajuisen kirurgisen kastraatiokiellon saamiseksi.
**Väite on: harhaanjohtava**
** _Janne Jukkola (kok.): Jos sääntelymme karkaa muuta Eurooppaa tiukemmaksi, tuotanto siirtyy maihin, joissa sääntely on löysempää, suomalainen vientipotentiaali heikkenee, ja mikä vakavinta, huoltovarmuutemme murenee, jos kotimainen tuotanto ajettaisiin alas._ **
Sianlihantuotanto Suomessa on edelleen varsin riippuvaista ulkomailta tuotavista tuotantopanoksista. Esimerkiksi rehuissa käytettävästä valkuaisesta osa tuodaan Suomeen ulkomailta. Rehuissa käytettävät lisäaineet, kuten aminohapot, ovat myös tuontitavaraa. Myös rehunviljelyssä käytettävien lannoitteiden raaka-aineet tuodaan pitkälti ulkomailta. Sianlihantuotanto on myös varsin energiaintensiivistä, koska siat tarvitsevat lämmitettyjä kasvatustiloja.
Maaseudun tulevaisuuden (2025) mukaan esimerkiksi Suomessa Hankkijan käyttämistä aminohapoista 60–70 prosenttia on tullut viime aikoina Euroopan ulkopuolelta, kuten Kiinasta ja Indonesiasta. Hankkijan edustaja sanookin haastattelussa, että ”varmasti tulisi eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja kasvun heikkenemistä, jos aminohappojen käyttöä jouduttaisiin rajoittamaan kriisitilanteessa saatavuusongelmien takia”. Yksi keskeinen syy aminohappojen lisääntyneelle tarpeelle on soijan käytön vähentäminen rehuissa. Toisaalta myös soijan osuus sikojen rehusta on yhä noin 6 prosenttia (Lihatiedotus).
Jos Suomi ajautuisi kriisiin, jossa kaikki tuonti ulkomailta lakkaisi tai sitä rajoitettaisiin merkittävästi, on varsin todennäköistä, että sianlihantuotanto on yksi niistä aloista, jonka toiminta hiipuisi nopeasti, kun rehujen raaka- ja lisäaineiden tuonti ei enää onnistuisi. On myös todennäköistä, että energiakriisin iskiessä energia haluttaisiin käyttää aidosti kriittisiin kohteisiin sikatilojen lämmittämisen sijaan. Ja lannoitteet taas haluttaisiin käyttää sellaisten kasvien viljelyyn, joita voidaan hyödyntää suoraan elintarvikkeiksi sopivien kasvien viljelyyn – eikä kierrättää arvokkaita lannoitteita huonolla hyötysuhteella eläinten kautta elintarvikkeiksi.
**Väite on: virheellinen**
_**Markku Eestilä (kok.):** **Kysymyksessä on hyvin pieni operaatio, kivuton, kun se oikein tehdään.**_
Kirurginen kastraatio on erittäin kivulias toimenpide, jonka tekeminen ei ole välttämätöntä. Kirurginen kastraatio aiheuttaa tutkitusti porsaille kudosvaurion, vakavaa kipua ja stressiä. Varsinaisen toimenpiteen jälkeinen kipu jatkuu useita päiviä ja lisää porsaiden kuolleisuutta. Käytännössä possu laitetaan selälleen ja sen iho viilletään auki kiveksiin asti, kivekset vedetään ulos ja siemenjohtimet katkaistaan (Helsingin yliopisto). Toimenpiteen tekee sikatilallinen itse, ei eläinlääkäri.
Puudutteen käyttö poistaa kivun toimenpiteen aikana ja kipulääkitys lieventää jälkikipua vuorokauden, mutta se ei poista kaikkea porsaan kokemaa kipua. Tutkijat suosittelevatkin toisen kipulääkeannoksen antamista 24 tuntia ensimmäisen jälkeen, mutta tämä ei ole lain mukaan pakollista (Helsingin yliopisto).
Lisäksi itse puudutteen pistäminen kivekseen aiheuttaa porsaille kipua ja lisää niiden kokemaa stressiä. Professori Mari Heinosen (2021) ministeriölle tekemässä selvityksessä todetaan: ”Puudutusaineen injisointi ja porsaiden lisäkäsittely aiheuttavat kipua ja stressiä porsaille ja erityisesti puudutusaineen injisoinnin kivuliaisuutta ei ole tutkittu riittävästi.”
**Väite on: virheellinen**
** _Anne Kalmari (kesk.): Tässä talossa en ole kuullut kenenkään vastustavan kissojen kastraatiota — itse asiassa sitä on vaadittu pakolliseksi. On aivan samasta asiasta kyse possujen kohdalla._**
Ei, kyse ei ole samasta asiasta, sillä lemmikkieläimet kastroidaan aina anestesiassa. Porsaat kastroivat tiloilla tilalliset, ei eläinlääkäri, ja vain kipulääkkeen ja vuoden 2027 alusta paikallispuudutuksen turvin. Jos joku kissan tai koiran omistaja päättäisi kastroida lemmikkinsä omatoimisesti ja vieläpä hereillä olevan eläimen, saisi henkilö nopeasti tuomion eläinsuojelurikoksesta huolimatta puudutteesta ja kipulääkityksestä.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan tiloilla on ollut haasteena pitää porsaat lämpimänä käsittelyn ja lääkitsemisen aikana. Kun ympäristön lämpötila on niin kylmä, ettei porsas pysty kunnolla pitämään ruumiinlämpöään yllä, possu kokee haitallista kylmästressiä, joka kuormittaa elimistöä. Kylmä kuluttaa voimavaroja, altistaa sairauksille ja heikentää kasvua (KMVet 2026). Lemmikkieläimet eivät joudu kärsimään kastraation yhteydessä myöskään tällaisesta.
**Väite on: virheellinen**
** _Janne Jukkola (kok.): Jos porsaita ei kastroida, niiden häiriökäyttäytyminen aiheuttaa myös melkoisia ongelmia._**
**_Anne Rintamäki (ps.): Lisäksi täysikasvuisten karjujen kanssa toiminta on tuottajalle melkoista onnettomuusriskiä päivästä toiseen._ **
Eläimillä ei ole häiriökäyttäytymistä, vaan ne reagoivat ympäristöönsä käyttäytymistarpeidensa mukaisesti. Jos ihmisen silmissä eläin käyttäytyy häiritsevästi, on sen olosuhteissa silloin jotain merkittävästi vialla.
Suomessa ei ole vielä laajaa kokemusta kastroimattomien karjujen kasvatuksesta, mutta monissa muissa maissa se on arkipäivää. Se on totta, että kastroimattomat karjut ovat aktiivisempia kuin kastroidut ja ne tarvitsevat siksi enemmän karsinatilaa. Kyse onkin siitä, että täyskarjujen kasvatuksessa tulee opetella uusia tapoja hoitaa ja virikkeistää eläimiä. Keskeistä on myös eläinryhmien pitäminen samoina. Eräässä Suomessa toteutetussa täyskarjujen testikasvatuksessa todettiin, että hoitajat eivät ole havainneet sikojen olevan aggressiivisia, mutta ne ovat aktiivisempia kuin kastroidut karjut (MMM 2023). Esimerkiksi Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa suurin osa karjuista kasvatetaan kastroimattomina (MMM 2023).
Myös EFSA:n raportin (2022) mukaan täyskarjujen kasvattamisella on selviä hyvinvointietuja perinteiseen kirurgiseen kastraatioon verrattuna, mutta karjujen kasvatus, genetiikka, ruokinta ja hoito on mukautettava uuteen kasvatusmenetelmään. EFSA:n mukaan kirurgisesta kastraatiosta luopuminen on suositeltavaa eläinten hyvinvoinnin vuoksi, ja ensisijaiseksi vaihtoehdoksi suositellaan immunokastraatiota.
**Väite on: virheellinen**
## Lähteet
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2022 VP). Muistio. 2023.
Elintarviketeollisuusliitto. Tilastoja elintarvikkeiden tuonnista ja viennistä.
Pellervon taloustutkimus (PTT). Kirurgisen kastraation kieltämisen taloudelliset vaikutukset Suomen sianlihantuotantoon. 2025.
Luonnonvarakeskus. Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä. 2024.
Maa- ja metsätalousministeriö. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista valmistelevan työryhmän loppuraportti. 2023.
Maaseudun tulevaisuus. Rehuteollisuus Aasian armoilla – kotieläintuotannon tehokkuus rakentuu ulkomaisten aminohappojen varaan. 2025.
Lihatiedotus. Kotimaista rehua ja luotettavia rehuntoimittajia.
Helsingin yliopisto. Opas pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittämisestä.
Mari Heinonen. Kastraatioselvitys 2021.
KMVet. Vaarana vilu – Ehkäise kastroitavien porsaiden kylmettyminen. 2026.
EFSA. Welfare of pigs on farm. 2022.
_Kuva: Kristo Muurimaa_
Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
laura.uotila@animalia.fi
## Ajankohtaista Animaliasta
Näytä lisää
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta
Lausunnot · 15.4.2026
Eläinlakia ollaan heikentämässä – possujen kivesten viiltely jatkuu?
Uutiset · 31.3.2026
Broilerituotannon suurin salaisuus: emot ovat lihabroilereita sairaampia ja niitä lääkitään antibiooteilla
Tiedotteet · 11.3.2026
Näytä lisää
Tilaa Animalian uutiskirje!
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.
* Comments
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
* Sähköposti
Seuraa meitä somessa
* __
* __
* __
* __
