Puhe on ollut âpaisuneesta hallinnostaâ; avustuksesta saa kĂ€yttÀÀ korkeintaan 15% hallintoon ja hallinnolla varmistetaan avustuksen lĂ€pinĂ€kyvĂ€ kĂ€yttö ja raportointi, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Sote-jĂ€rjestöjen hallinto on tehokkaampaa ja lĂ€pinĂ€kyvĂ€mpÀÀ kuin julkisen tai yksityisen sektorin.
Posts by Mikko Kolkkala
Kaavan alareunassa sijaitsevan Rantatorin paikalle rakennettiin linja-autoasema vuonna 1958. Engelin suunnitelmat valuivat asvalttiin viimeistÀÀn silloin, kun kaupungin lÀpikulkuruuhkien vuoksi tehtiin ensin Hopeaseppientie. Se laajeni 1980-luvulla Paasikiventieksi, joka erotti ruutukaavakeskustan visuaalisesti VanajavedestÀ. Katu alkoi hallita rantamaisemaa. HÀmeensaaresta tuli satojen vuosien aikana erilaisten yritysten teollisuusalue. SiellÀ on ollut vÀkiviinan jalostustehdas, Vikmanninlahden kaatopaikka myrkkytynnyreineen, huoltoasemia ja kaupparakennuksia. Jos arkkitehti C.L. Engelin visio olisi toteutunut, HÀmeenlinnan keskustasta olisi avautunut nÀkymÀ rantatorilta Vanajavedelle. Vuonna 1832 laadittu empireasemakaava oli yksi Suomen tÀrkeimmistÀ. SiinÀ rantatori oli kaupungin etelÀinen portti, vilkas markkinapaikka. Kaupungissa olisi leveitÀ katuja, runsaita istutuksia ja avoin yhteys jÀrveen ja aurinkoiselle HÀmeensaaren rannalle. i Nyt paikalla on Tokmanni, McDonald's ja tyhjÀ Teboil. HÀmeensaari on alavaa, entistÀ vetistÀ niitty- ja tulva-aluetta. Jos se olisi ollut helposti rakennettavissa, saari olisi todennÀköisesti rakennettu 1800-luvulla, kun kaupungin asutus alkoi kasvaa. Laajamittainen tÀyttötyö koneellisesti mahdollistui vasta 1950-luvulla.
Ei ihan mennyt Engelin visioiden mukaan @ HĂ€meenlinna...
yle.fi/a/74-20216814 @hmlkaupunki.bsky.social
TÀssÀ Ylen uutisessa joitain pÀivitettyjÀ hallituspolitiikan vaikutusarvioita, joita olemme julkaisseet toistaiseksi vain THL:n lausunnossa eduskunnalle.
yle.fi/a/74-20221152
HyvÀ lisÀtÀ tuo -ioni- tuonne vÀliin
Puhdas Na ei olisi hyvÀÀ akkumateriaalia đ„
Journalistit ovat Orpolta rasismista kysyneet, mutta suoritus on hĂ€vettĂ€vĂ€n hampaaton asian yhteiskunnalliseen merkitykseen nĂ€hden. â Mediaproffa dyykaa 60 sekuntia pÀÀministerin roskista. #mediakritiikki #journalismi
En tiennytkÀÀn natriumakuista mitÀÀn, siihenkö suuntaan mennÀÀn?
Piirros Francis Crick Crickâs Central Dogma states only that, âOnce information has got into a protein it canât get out again.â Crickâs Central Dogma states only that, âOnce information has got into a protein it canât get out again.â
Crickâs idea was never a âdogmaâ at all, but rather a powerful hypothesis about the fundamental mechanisms that explain how information flows through life
www.asimov.press/p/crick
Kemistit ovat ihanan innostuneita alkuaineista đ€
Myllynkivi myllynkivi đ
Aika vÀhÀn sÀlÀÀ nÀyttÀisi olevan möhkiksen perimÀssÀ, n 10 %
Mutta se on paras kala:
youtu.be/wR9MilgXEm0?... #möhkÀkala
Piirros Francis Crick Crickâs Central Dogma states only that, âOnce information has got into a protein it canât get out again.â Crickâs Central Dogma states only that, âOnce information has got into a protein it canât get out again.â
Crickâs idea was never a âdogmaâ at all, but rather a powerful hypothesis about the fundamental mechanisms that explain how information flows through life
www.asimov.press/p/crick
Tiesitkö tĂ€mĂ€n: aina kun jokin solusi jakaantuu (ja niitĂ€hĂ€n jakaantuu monta miljoona sekunnissa) se kopioi uskollisesti DNA:nsa kolme miljardia rakennuspalikkaa â ja nĂ€istĂ€ palikoista yli miljardi on #retrotransposoneja, itseÀÀn kopioivaa kamaa, jolla ei lĂ€htökohtaisesti ole mitÀÀn tehtĂ€vÀÀ?
DNA:ta ilmassa!
âViruses, bacteria, fungi, plants, animals, birds, fish ⊠the intestinal parasites of moose... whatever was out there and had a reference to match it, we could see â every single organism that is not extremely rare in the ecosystemâ
www.nature.com/articles/d41... #eDNA
Tiesitkö tĂ€mĂ€n: aina kun jokin solusi jakaantuu (ja niitĂ€hĂ€n jakaantuu monta miljoona sekunnissa) se kopioi uskollisesti DNA:nsa kolme miljardia rakennuspalikkaa â ja nĂ€istĂ€ palikoista yli miljardi on #retrotransposoneja, itseÀÀn kopioivaa kamaa, jolla ei lĂ€htökohtaisesti ole mitÀÀn tehtĂ€vÀÀ?
ElĂ€mme ankeita aikoja. Kaikesta on leikattava. Luodaan siis katseemme luontoon. SiellĂ€kin on varmasti kaikenlaista ylimÀÀrĂ€istĂ€ turhaa. Ajatellaan vaikka keuhkokalaa. SillĂ€ on maailman pisin geeniperimĂ€, mutta vain prosentin murto-osa siitĂ€ on oikeasti kĂ€ytössĂ€. Kaikki maaelĂ€imet, me ihmisetkin, polveudumme muinaisesta keuhkokalan tapaisesta otuksesta, joka sopeutui elĂ€mÀÀn meren ja maan rajalla satoja miljoonia vuosia sitten. Mutta tĂ€mĂ€ nykyinen keuhkokalan laiskimus ei ole saanut aikaiseksi kehittyĂ€ ihmiseksi tai edes mĂ€yrĂ€ksi, vaikka sillĂ€ on niin paljon dna:ta. Tehotonta! Pari vuotta sitten selvisi siis, ettĂ€ amerikankeuhkokala (Lepidosiren paradoxa) omistaa kaikista elĂ€imistĂ€ pisimmĂ€n geeniperimĂ€n. SillĂ€ on siis eniten dna:n kirjaimia eli emĂ€spareja, joiden pĂ€tkistĂ€ sitten muodostuu geenejĂ€. Geenit taas ohjaavat solujen ja elimistön toimintaa ja koodaavat proteiineja, joista koostumme. Keuhkokalan perimĂ€ssĂ€ on huikeat 91 miljardia emĂ€sparia. IhmisellĂ€ on kolme miljardia. Toimivia geenejĂ€ kalalla on kuitenkin vain 20âŻ000 eli saman verran kuin ihmisellĂ€. Loppuosa keuhkokalan perimĂ€stĂ€ lienee silkkaa tauhkaa, ylimÀÀrĂ€istĂ€ âjÀÀnnekoodiaâ. Hieman kuin jos paksussa kirjassa olisi kolme sivua asiaa ja loppu hölynpölyĂ€.
Niko Kettusen uusin juttu kertoo keuhkokalasta ja sen tauhka-dna:sta.
MĂ€ olisin asiantuntija: olen tehnyt graduni tauhka-dna:sta đ
Viikon elÀin: Luonnostakin löytyisi leikattavaa: keuhkokalalla on valtavasti turhaa dna:ta | HS.fi share.google/tSQN81WohWTJ...
Vallan puudeli @hs.fi
Kummallisia nuo nimettömÀt pÀÀkirjoitukset @hs.fi
Se vaan ettÀ retrotransposonien osuudessa perimÀssÀ on ihan jÀrjetöntÀ vaihtelua fugun 2 prosentista ihmisen 40:ÀÀn ja afrikankeuhkokalan 90 prosenttiin, joten selvÀsti joskus mopo karkaa kÀsistÀ itsekkÀÀn dna:n kanssa.
Joo tilkkeestÀ on hyötyÀ antaa lisÀÀ joustavuutta perus- ja epigeneettiseen sÀÀtelyyn ja antaa pelivaraa mutaatioille (myös turvallisia paikkoja uusille transpositioille). Ja tietty luonnonvalinta tarttuu, jos jotain hyötyÀ kehittyy, suuri osa perimÀstÀ kÀÀntyy RNA:ksi kuitenkin. 1/2
Two headlines in the largest Finnish newspaper Helsingin Sanomat.
HS-pÀÀkirjoitussivun viesti ongelmien systeemisyydestĂ€ (otsikot) ja tĂ€rkeydestĂ€ (palstamillimetrit) on selkeĂ€.đââïž
En tiennytkÀÀn akkujen vaihdosta, hö!
En tiedÀ juovatko ihan huiput kuinka tavallisesti muuta kuin vettÀ puolikkaalla. Ite en kaivannut muuta silloin kun olin kunnossa (1:12 puolikas). Todellinen hyöty energiasta kisan aikana alkaa tulla vasta lÀhempÀnÀ kahta tuntia.
Kuinka sujuu robotilta
TaDAA. Mediaproffa esittelee uuden formaatin. MINUUTTI SPECIAL aloittaa vierailemalla bensapumpulla luotaamassa meidÀn suomalaisten Àijien syvimpiÀ tuntoja. TÀllaisia klippejÀ Yle ei ole suomalaisille nÀyttÀnyt. #mediakritiikki
Muita haasteita robottien tekijöille: tÀysi maraton, pikajuoksu, estejuoksu, keihÀÀnheitto, moukarinheitto, seivÀshyppy, mÀkihyppy...
Ihan hyvÀ, mutta pistÀkÀÀs robotti metsÀÀn suunnistuskisaan...
edition.cnn.com/2026/04/19/w...
DNA:ta ilmassa!
âViruses, bacteria, fungi, plants, animals, birds, fish ⊠the intestinal parasites of moose... whatever was out there and had a reference to match it, we could see â every single organism that is not extremely rare in the ecosystemâ
www.nature.com/articles/d41... #eDNA
ĂlĂ€ soita đ đ€ đłđŽ
Helgi & Erlend
youtu.be/VBv9k0-9HHY?...
#HappiestCountry
Sanna Nieminiitty ei harmillisesti ole Blueskyssa, tekee hyviÀ videoita
đ
Piia Elonen, Heli Saavalainen, Petja Pelli ja Niko Kettunen @hs.fi, missĂ€ somessa olette? ĂlkÀÀ vaan sanoko ettĂ€...