Advertisement · 728 × 90

Posts by Mikko Kolkkala

Puhe on ollut ”paisuneesta hallinnosta”; avustuksesta saa kĂ€yttÀÀ korkeintaan 15% hallintoon ja hallinnolla varmistetaan avustuksen lĂ€pinĂ€kyvĂ€ kĂ€yttö ja raportointi, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Sote-jĂ€rjestöjen hallinto on tehokkaampaa ja lĂ€pinĂ€kyvĂ€mpÀÀ kuin julkisen tai yksityisen sektorin.

4 hours ago 26 3 1 0
Kaavan alareunassa sijaitsevan Rantatorin paikalle rakennettiin linja-autoasema vuonna 1958.

Engelin suunnitelmat valuivat asvalttiin viimeistÀÀn silloin, kun kaupungin lÀpikulkuruuhkien vuoksi tehtiin ensin Hopeaseppientie. Se laajeni 1980-luvulla Paasikiventieksi, joka erotti ruutukaavakeskustan visuaalisesti VanajavedestÀ.

Katu alkoi hallita rantamaisemaa.

HÀmeensaaresta tuli satojen vuosien aikana erilaisten yritysten teollisuusalue. SiellÀ on ollut vÀkiviinan jalostustehdas, Vikmanninlahden kaatopaikka myrkkytynnyreineen, huoltoasemia ja kaupparakennuksia.

Jos arkkitehti C.L. Engelin visio olisi toteutunut, HÀmeenlinnan keskustasta olisi avautunut nÀkymÀ rantatorilta Vanajavedelle.

Vuonna 1832 laadittu empireasemakaava oli yksi Suomen tÀrkeimmistÀ. SiinÀ rantatori oli kaupungin etelÀinen portti, vilkas markkinapaikka.

Kaupungissa olisi leveitÀ katuja, runsaita istutuksia ja avoin yhteys jÀrveen ja aurinkoiselle HÀmeensaaren rannalle.
i
Nyt paikalla on Tokmanni, McDonald's ja tyhjÀ Teboil.

HÀmeensaari on alavaa, entistÀ vetistÀ niitty- ja tulva-aluetta. Jos se olisi ollut helposti rakennettavissa, saari olisi todennÀköisesti rakennettu 1800-luvulla, kun kaupungin asutus alkoi kasvaa.

Laajamittainen tÀyttötyö koneellisesti mahdollistui vasta 1950-luvulla.

Kaavan alareunassa sijaitsevan Rantatorin paikalle rakennettiin linja-autoasema vuonna 1958. Engelin suunnitelmat valuivat asvalttiin viimeistÀÀn silloin, kun kaupungin lÀpikulkuruuhkien vuoksi tehtiin ensin Hopeaseppientie. Se laajeni 1980-luvulla Paasikiventieksi, joka erotti ruutukaavakeskustan visuaalisesti VanajavedestÀ. Katu alkoi hallita rantamaisemaa. HÀmeensaaresta tuli satojen vuosien aikana erilaisten yritysten teollisuusalue. SiellÀ on ollut vÀkiviinan jalostustehdas, Vikmanninlahden kaatopaikka myrkkytynnyreineen, huoltoasemia ja kaupparakennuksia. Jos arkkitehti C.L. Engelin visio olisi toteutunut, HÀmeenlinnan keskustasta olisi avautunut nÀkymÀ rantatorilta Vanajavedelle. Vuonna 1832 laadittu empireasemakaava oli yksi Suomen tÀrkeimmistÀ. SiinÀ rantatori oli kaupungin etelÀinen portti, vilkas markkinapaikka. Kaupungissa olisi leveitÀ katuja, runsaita istutuksia ja avoin yhteys jÀrveen ja aurinkoiselle HÀmeensaaren rannalle. i Nyt paikalla on Tokmanni, McDonald's ja tyhjÀ Teboil. HÀmeensaari on alavaa, entistÀ vetistÀ niitty- ja tulva-aluetta. Jos se olisi ollut helposti rakennettavissa, saari olisi todennÀköisesti rakennettu 1800-luvulla, kun kaupungin asutus alkoi kasvaa. Laajamittainen tÀyttötyö koneellisesti mahdollistui vasta 1950-luvulla.

Ei ihan mennyt Engelin visioiden mukaan @ HĂ€meenlinna...

yle.fi/a/74-20216814 @hmlkaupunki.bsky.social

3 hours ago 22 3 1 0
Post image

TÀssÀ Ylen uutisessa joitain pÀivitettyjÀ hallituspolitiikan vaikutusarvioita, joita olemme julkaisseet toistaiseksi vain THL:n lausunnossa eduskunnalle.

yle.fi/a/74-20221152

8 hours ago 11 5 0 1

HyvÀ lisÀtÀ tuo -ioni- tuonne vÀliin

Puhdas Na ei olisi hyvÀÀ akkumateriaalia đŸ’„

4 hours ago 0 0 0 0
Video

Journalistit ovat Orpolta rasismista kysyneet, mutta suoritus on hĂ€vettĂ€vĂ€n hampaaton asian yhteiskunnalliseen merkitykseen nĂ€hden. – Mediaproffa dyykaa 60 sekuntia pÀÀministerin roskista. #mediakritiikki #journalismi

6 hours ago 90 30 5 0

En tiennytkÀÀn natriumakuista mitÀÀn, siihenkö suuntaan mennÀÀn?

9 hours ago 0 0 1 0
Piirros Francis Crick
Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”
Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”

Piirros Francis Crick Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.” Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”

Crick’s idea was never a “dogma” at all, but rather a powerful hypothesis about the fundamental mechanisms that explain how information flows through life

www.asimov.press/p/crick

1 day ago 5 1 0 0
Advertisement

Kemistit ovat ihanan innostuneita alkuaineista đŸ€

22 hours ago 13 0 1 0
Why does Everyone Hate the BEST FISH?
Why does Everyone Hate the BEST FISH? YouTube video by Hank Green

Myllynkivi myllynkivi 😅

Aika vÀhÀn sÀlÀÀ nÀyttÀisi olevan möhkiksen perimÀssÀ, n 10 %

Mutta se on paras kala:

youtu.be/wR9MilgXEm0?... #möhkÀkala

1 day ago 0 0 0 0
Piirros Francis Crick
Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”
Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”

Piirros Francis Crick Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.” Crick’s Central Dogma states only that, “Once information has got into a protein it can’t get out again.”

Crick’s idea was never a “dogma” at all, but rather a powerful hypothesis about the fundamental mechanisms that explain how information flows through life

www.asimov.press/p/crick

1 day ago 5 1 0 0

Tiesitkö tĂ€mĂ€n: aina kun jokin solusi jakaantuu (ja niitĂ€hĂ€n jakaantuu monta miljoona sekunnissa) se kopioi uskollisesti DNA:nsa kolme miljardia rakennuspalikkaa – ja nĂ€istĂ€ palikoista yli miljardi on #retrotransposoneja, itseÀÀn kopioivaa kamaa, jolla ei lĂ€htökohtaisesti ole mitÀÀn tehtĂ€vÀÀ?

1 day ago 13 1 1 0
Preview
The air is full of DNA — here’s what scientists are using it for Airborne genetic material can be used to paint a picture of ecosystem health, watch for invasive species and even identify humans.

DNA:ta ilmassa!

“Viruses, bacteria, fungi, plants, animals, birds, fish 
 the intestinal parasites of moose... whatever was out there and had a reference to match it, we could see — every single organism that is not extremely rare in the ecosystem”

www.nature.com/articles/d41... #eDNA

1 day ago 17 6 0 0

Tiesitkö tĂ€mĂ€n: aina kun jokin solusi jakaantuu (ja niitĂ€hĂ€n jakaantuu monta miljoona sekunnissa) se kopioi uskollisesti DNA:nsa kolme miljardia rakennuspalikkaa – ja nĂ€istĂ€ palikoista yli miljardi on #retrotransposoneja, itseÀÀn kopioivaa kamaa, jolla ei lĂ€htökohtaisesti ole mitÀÀn tehtĂ€vÀÀ?

1 day ago 13 1 1 0
ElÀmme ankeita aikoja. Kaikesta on leikattava.

Luodaan siis katseemme luontoon. SiellÀkin on varmasti kaikenlaista ylimÀÀrÀistÀ turhaa.

Ajatellaan vaikka keuhkokalaa. SillÀ on maailman pisin geeniperimÀ, mutta vain prosentin murto-osa siitÀ on oikeasti kÀytössÀ.

Kaikki maaelÀimet, me ihmisetkin, polveudumme muinaisesta keuhkokalan tapaisesta otuksesta, joka sopeutui elÀmÀÀn meren ja maan rajalla satoja miljoonia vuosia sitten.

Mutta tÀmÀ nykyinen keuhkokalan laiskimus ei ole saanut aikaiseksi kehittyÀ ihmiseksi tai edes mÀyrÀksi, vaikka sillÀ on niin paljon dna:ta. Tehotonta!

Pari vuotta sitten selvisi siis, ettÀ amerikankeuhkokala (Lepidosiren paradoxa) omistaa kaikista elÀimistÀ pisimmÀn geeniperimÀn.

SillÀ on siis eniten dna:n kirjaimia eli emÀspareja, joiden pÀtkistÀ sitten muodostuu geenejÀ. Geenit taas ohjaavat solujen ja elimistön toimintaa ja koodaavat proteiineja, joista koostumme.

Keuhkokalan perimÀssÀ on huikeat 91 miljardia emÀsparia. IhmisellÀ on kolme miljardia.

Toimivia geenejĂ€ kalalla on kuitenkin vain 20 000 eli saman verran kuin ihmisellĂ€. Loppuosa keuhkokalan perimĂ€stĂ€ lienee silkkaa tauhkaa, ylimÀÀrĂ€istĂ€ ”jÀÀnnekoodia”. Hieman kuin jos paksussa kirjassa olisi kolme sivua asiaa ja loppu hölynpölyĂ€.

ElĂ€mme ankeita aikoja. Kaikesta on leikattava. Luodaan siis katseemme luontoon. SiellĂ€kin on varmasti kaikenlaista ylimÀÀrĂ€istĂ€ turhaa. Ajatellaan vaikka keuhkokalaa. SillĂ€ on maailman pisin geeniperimĂ€, mutta vain prosentin murto-osa siitĂ€ on oikeasti kĂ€ytössĂ€. Kaikki maaelĂ€imet, me ihmisetkin, polveudumme muinaisesta keuhkokalan tapaisesta otuksesta, joka sopeutui elĂ€mÀÀn meren ja maan rajalla satoja miljoonia vuosia sitten. Mutta tĂ€mĂ€ nykyinen keuhkokalan laiskimus ei ole saanut aikaiseksi kehittyĂ€ ihmiseksi tai edes mĂ€yrĂ€ksi, vaikka sillĂ€ on niin paljon dna:ta. Tehotonta! Pari vuotta sitten selvisi siis, ettĂ€ amerikankeuhkokala (Lepidosiren paradoxa) omistaa kaikista elĂ€imistĂ€ pisimmĂ€n geeniperimĂ€n. SillĂ€ on siis eniten dna:n kirjaimia eli emĂ€spareja, joiden pĂ€tkistĂ€ sitten muodostuu geenejĂ€. Geenit taas ohjaavat solujen ja elimistön toimintaa ja koodaavat proteiineja, joista koostumme. Keuhkokalan perimĂ€ssĂ€ on huikeat 91 miljardia emĂ€sparia. IhmisellĂ€ on kolme miljardia. Toimivia geenejĂ€ kalalla on kuitenkin vain 20 000 eli saman verran kuin ihmisellĂ€. Loppuosa keuhkokalan perimĂ€stĂ€ lienee silkkaa tauhkaa, ylimÀÀrĂ€istĂ€ ”jÀÀnnekoodia”. Hieman kuin jos paksussa kirjassa olisi kolme sivua asiaa ja loppu hölynpölyĂ€.

Niko Kettusen uusin juttu kertoo keuhkokalasta ja sen tauhka-dna:sta.

MĂ€ olisin asiantuntija: olen tehnyt graduni tauhka-dna:sta 😊

Viikon elÀin: Luonnostakin löytyisi leikattavaa: keuhkokalalla on valtavasti turhaa dna:ta | HS.fi share.google/tSQN81WohWTJ...

2 days ago 6 1 2 0
Advertisement

Vallan puudeli @hs.fi

1 day ago 7 0 0 0

Kummallisia nuo nimettömÀt pÀÀkirjoitukset @hs.fi

1 day ago 4 0 1 0

Se vaan ettÀ retrotransposonien osuudessa perimÀssÀ on ihan jÀrjetöntÀ vaihtelua fugun 2 prosentista ihmisen 40:ÀÀn ja afrikankeuhkokalan 90 prosenttiin, joten selvÀsti joskus mopo karkaa kÀsistÀ itsekkÀÀn dna:n kanssa.

1 day ago 0 0 1 1

Joo tilkkeestÀ on hyötyÀ antaa lisÀÀ joustavuutta perus- ja epigeneettiseen sÀÀtelyyn ja antaa pelivaraa mutaatioille (myös turvallisia paikkoja uusille transpositioille). Ja tietty luonnonvalinta tarttuu, jos jotain hyötyÀ kehittyy, suuri osa perimÀstÀ kÀÀntyy RNA:ksi kuitenkin. 1/2

1 day ago 0 0 1 0
Two headlines in the largest Finnish newspaper Helsingin Sanomat.

Two headlines in the largest Finnish newspaper Helsingin Sanomat.

HS-pÀÀkirjoitussivun viesti ongelmien systeemisyydestĂ€ (otsikot) ja tĂ€rkeydestĂ€ (palstamillimetrit) on selkeĂ€.đŸ’â€â™€ïž

1 day ago 78 11 6 3

En tiennytkÀÀn akkujen vaihdosta, hö!

En tiedÀ juovatko ihan huiput kuinka tavallisesti muuta kuin vettÀ puolikkaalla. Ite en kaivannut muuta silloin kun olin kunnossa (1:12 puolikas). Todellinen hyöty energiasta kisan aikana alkaa tulla vasta lÀhempÀnÀ kahta tuntia.

1 day ago 1 0 0 0

Kuinka sujuu robotilta

1 day ago 11 0 0 0
Video

TaDAA. Mediaproffa esittelee uuden formaatin. MINUUTTI SPECIAL aloittaa vierailemalla bensapumpulla luotaamassa meidÀn suomalaisten Àijien syvimpiÀ tuntoja. TÀllaisia klippejÀ Yle ei ole suomalaisille nÀyttÀnyt. #mediakritiikki

1 day ago 123 23 8 1

Muita haasteita robottien tekijöille: tÀysi maraton, pikajuoksu, estejuoksu, keihÀÀnheitto, moukarinheitto, seivÀshyppy, mÀkihyppy...

1 day ago 5 0 4 0
Advertisement
Preview
Humanoid robot beats human record for half-marathon | CNN A humanoid robot won a half-marathon in Beijing in 50 minutes and 26 seconds, finishing faster than Ugandan runner Jacob Kiplimo’s world record.

Ihan hyvÀ, mutta pistÀkÀÀs robotti metsÀÀn suunnistuskisaan...
edition.cnn.com/2026/04/19/w...

1 day ago 20 0 3 0
Preview
The air is full of DNA — here’s what scientists are using it for Airborne genetic material can be used to paint a picture of ecosystem health, watch for invasive species and even identify humans.

DNA:ta ilmassa!

“Viruses, bacteria, fungi, plants, animals, birds, fish 
 the intestinal parasites of moose... whatever was out there and had a reference to match it, we could see — every single organism that is not extremely rare in the ecosystem”

www.nature.com/articles/d41... #eDNA

1 day ago 17 6 0 0
Helgi & Erlend - ÄlĂ€ soita [Official Music Video]
Helgi & Erlend - ÄlĂ€ soita [Official Music Video] YouTube video by Helgi & Erlend

ÄlĂ€ soita 😂 đŸ€˜ 🇳🇮

Helgi & Erlend

youtu.be/VBv9k0-9HHY?...

#HappiestCountry

2 days ago 14 2 0 0

Sanna Nieminiitty ei harmillisesti ole Blueskyssa, tekee hyviÀ videoita

1 day ago 0 0 0 0

😋

1 day ago 0 0 0 0

Piia Elonen, Heli Saavalainen, Petja Pelli ja Niko Kettunen @hs.fi, missĂ€ somessa olette? ÄlkÀÀ vaan sanoko ettĂ€...

2 days ago 2 1 1 0
Preview
MissĂ€ pallokalat ovat parempia kuin me? (DNA goes retro I) Dna, elĂ€mĂ€n molekyyli, resepti uudelle eliölle; koodi, joka on kopiotunut sukupolvien ketjussa miljardeja vuosia; koodi, joka on tĂ€ynnĂ€ suunnattoman tĂ€rkeÀÀ tietoa
 No, oikeastaan ei ihan tĂ€y


Pallokaloilla menee kuitenkin lujaa vaikka ovat karsineet tilkkeen pois

MissÀ pallokalat ovat parempia kuin me? (DNA goes retro I)

LUonnonTIedeuutiSET
luotiset.wordpress.com/2013/03/25/m...

2 days ago 2 0 1 0