Sosiodemografisten tekijöiden yhteydet 3- ja 4-vuotiaiden lasten painoindeksiin ja vyötärö-pituussuhteeseen Lasten ylipaino ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita, mutta tutkimusnäyttö sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä ylipainoon erityisesti pienten lasten ja vyötärö–pituussuhteen osalta on vähäistä. Tutkimme sosiodemografisten tekijöiden, mukaan lukien kaupunki-maaseutuerojen, yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten ylipainoa kuvaaviin muuttujiin. SUNRISE Finland -tutkimukseen osallistui 1081 3–4-vuotiasta lasta ja heidän 1485 huoltajaansa viidestä kaupungista (57 %) ja niiden läheisiltä maaseutualueilta (43 %) vuosina 2022–2023. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin ja niistä johdettiin ylipainon (ISO-BMI-luokat ylipaino/lihavuus) ja keskivartalolihavuuden (vyötärö–pituussuhde ≥ 85. persentiili) painomuuttujat. Huoltajat ilmoittivat sosiodemografisia tietoja kyselylomakkeilla. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli suurempi todennäköisyys ylipainoon ja keskivartalolihavuuteen kaupungissa asuviin lapsiin verrattuna. Muut sosiodemografiset tekijät olivat eri tavoin yhteydessä painoindeksiin ja vyötäröpituussuhteeseen. Painoindeksi ja ylipainon todennäköisyys olivat pojilla tyttöjä suurempia, kun taas vyötärö–pituussuhde ja keskivartalolihavuuden todennäköisyys olivat suurempia tytöillä ja pienempiä vanhemmilla lapsilla. Äitien sosiodemografiset tekijät olivat useammin yhteydessä lapsen painomuuttujiin kuin isien. Suurempiin painomuuttujien arvoihin olivat yhteydessä pieni kotitalous, keskimmäinen koulutus- ja varallisuusluokka sekä äidin keskimmäinen tuloluokka, omistusasuminen ja jos hänellä oli vain yksi lapsi. Pienempiin painomuuttujien arvoihin olivat yhteydessä huoltajan avio- tai avoliitto, ylin tulo- ja varallisuusluokka, mutta myös kotitalouden kokoon suhteutettu alin tuloluokka sekä äidin ulkomaalaistausta ja perhevapaa/kotivanhemmuus. Ylipainon sosiodemografiset erot näkyvät jo varhaislapsuudessa. Tulokset korostavat tarvetta kohdennetuille terveyden edistämisen toimille erityisesti maaseutualueilla.

Uudet tutkimustuloksemme nyt luettavissa Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden ennakkojulkaisuna:
Sosiodemografinen eriarvoisuus näkyy ylipainon indikaattoreissa jo varhaislapsuudessa: journal.fi/sla/article/...
#varhaislapsuus #terveys @folkhalsanresearch.bsky.social

Miksi Suomessa ei ole toimintamallia varhaislapsuuden taide- ja kulttuuripalveluille? Selvitys (29.1.) kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen valtakunnallisen kokonaiskuvan vauvoille, taaperoille ja heidän perheilleen suunnatuista kulttuuripalveluista. Se perustuu kyselyyn, ajankohtaiseen tu...

📢 ”Yhteinen toimintamalli vahvistaisi yhdenvertaisuutta,” sanoo Tetti Tuhkio, tiedotteessa 29.1.2026.
tiedonantaja.fi/miksi-suomes...

#Varhaislapsuus #Taide #Kulttuuri #Tiedonantaja
Tiedonantajan somejuttu 30.1.2026. Teksti: JP (Juha-Pekka) Väisänen. Kuva: Valtti Visuals

Maaseudulla asuvat 3–4-vuotiaat lapset viettävät enemmän aikaa ruudun ääressä kuin Helsingissä asuvat lapset Jo varhaislapsuudessa ilmenee selviä eroja liikkumiskäyttäytymisessä: maaseudun lapset viettävät enemmän aikaa ruudun ääressä kuin helsinkiläiset ikätoverinsa, ja tytöt ovat vähemmän fyysisesti aktiiv...

Tutkimustuloksia SUNRISE Helsinki -aineistosta tiivistetysti ☀️

#liikunta #ruutuaika #uni #varhaislapsuus
@folkhalsanresearch.bsky.social @folkhalsan.bsky.social

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit | Lapsiasiavaltuutettu Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleissopimuksen tueksi yleiskommentteja. Yleiskommentit ovat tärkeä työkalu jokaiselle lasten kanssa toimivalle. Ne auttavat ymmärtämään yleissopimuksen sisältöä ja...

Hyvää vauvan päivää! 🇫🇮

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7 käsittelee lapsen oikeuksien täytäntöönpanoa varhaislapsuudessa.

Yleiskommentti löytyy suomennettuna lapsiasiavaltuutetun sivuilta.

#vauvanpäivä #vauvat #varhaislapsuus #lapsenoikeudet

lapsiasia.fi/yleiskommentit