Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2026 -julkaisun kansi: Kymijoen alaosan säännöstely ja vaelluskalat – Monitavoitearvioinnin tulokset ja suositukset.

Kymijoki on Suomenlahden tärkein lohijoki. Uusi selvityksemme osoittaa, että virtaamajakoja voidaan muuttaa vaelluskalojen hyväksi ilman energiantuotannon menetyksiä. Koivukoskenhaaran virtaamien lisääminen parantaisi vaelluskalakantojen tilaa. hdl.handle.net/10138/629836 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2026 -julkaisun kansi: Jätevedenpuhdistamo energian tuottajana ja kuluttajana.

Jätevedenpuhdistamoissa voidaan sekä säästää että tuottaa energiaa. Uusi raporttimme kokoaa selkeät toimenpidesuositukset energiatehokkuuden vahvistamiseen, mikä tuo kustannussäästöjä, vähentää päästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/629818 #sykepublication

Suomen ympärstökeskuksen raportteja 44/2025 julkaisun kansi: Kohti systemaattista ja kokonaisvaltaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaa.

Ilman seurantaa ei saada kokonaiskuvaa siitä, etenevätkö Suomen sopeutumistoimet riittävästi ja miten ilmastoriskit muuttuvat. Raporttimme esittää ehdotuksen seurantajärjestelmän rakenteesta, vastuista, vaiheista ja käytettävistä keinoista. hdl.handle.net/10138/625089 #sykepublication

The cover of the Report 6/2026 of Finnish Environment Institute.

Cities across Europe are restoring streams and ponds to cool urban areas, manage water and boost biodiversity. Our new report shares methods to monitor their ecological quality, showing how healthy waterscapes build resilient, nature positive cities. hdl.handle.net/10138/628968 #sykepublication

Suomenlahdella kuljetetaan suuria öljymääriä, ja geopoliittiset muutokset ovat lisänneet vakavien onnettomuuksien riskiä. Päivitetty toimintasuunnitelma selkeyttää viranomaisvastuut ja varmistaa tieteeseen perustuvan mallin öljyvahinkojen hallintaan: hdl.handle.net/10138/628436 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 46/2025 Luontodirektiivin hyönteisten seurannan vahvistaminen -julkaisun kansikuva.

Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaita seuraamaan tiettyjä EU:n tasolla uhattuja hyönteislajeja säännöllisesti. Suomessa näiden tila tunnetaan vielä huonosti. Lue raportistamme suositukset ja keinot seurannan vahvistamiseksi hdl.handle.net/10138/626131 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 42/2025 kansi: Kasviplanktonseurannan menetelmäohje vesien- ja merenhoitoon.

Olemme julkaisseet uuden ohjeen vesien- ja merenhoidon kasviplanktonseurannan menetelmistä. Ohjeistus parantaa tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta sekä tukee vesien- ja merenhoitotyötä. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/624672 #sykepublication

Päivitetun teollisuuspäästödirektiivin vaikutukset Suomessa -raportin kansikuva.

Päivitetyn teollisuuspäästödirektiivin tarkoitusena on vähentää teollisuuden päästöjä ja jätteen syntymistä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluu Suomessa n. 1 000 laitosta. Muutokset on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön 1.7.2026 mennessä. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/611401 #sykepublication

Pärmbild på Syke rapporter 13sv/2025.

Utredningen om den biologiska mångfalden i Österbotten och Södra Österbotten är nu utgiven på svenska. Läs mer om regioners hotade arter och naturtyper och vad man kan göra för att stoppa förlusten av biologisk mångfald: hdl.handle.net/10138/611387 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2025: Tekonurmikenttien haitalliset aineet ja ekologiset vaikutukset.

Tekonurmikenttien suosio on kasvanut Suomessa, parantaen liikuntamahdollisuuksia ja pidentäen pelikautta. Tekonurmet sisältävät kuitenkin haitallisia yhdisteitä, eikä terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedetä vielä riittävästi. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/597361 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2024 julkaisu: Viherukonkorento (Aeshna viridis) Suomessa – Nykytilanne, inventointi ja seuranta.

Viherukonkorento on vähälukuinen ja ympäristön muutoksille altis sudenkorentolaji, joka kärsii mm. vesien rehevöitymisestä. Sen suojelussa tulisi suosia laajoja sahalehtikasvustoja, jotka ovat lajin lisääntymisen kannalta elintärkeitä. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/597153 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2025: Luonnon ja kulttuurin katveessa – Luonto kulttuuriympäristöissä -hankkeen loppuraportti.

Luonto- ja kulttuuriarvojen yhteen tuomiseen kulttuuriympäristöjen inventoinneissa tarvitaan monialaista yhteistyötä. Lue lisää suosituksista uudesta raportistamme: hdl.handle.net/10138/596968 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2025 -julkaisu.

Mikromuovien esiintymistä ympäristössä on tutkittu yli vuosikymmenen ajan, ja niiden haittavaikutukset herättävät huolta. EU on ottanut askelia päästöjen hallitsemiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan. Uusi raportti esittää suosituksia: hdl.handle.net/10138/596679 #sykepublication @ym.fi

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2025 -julkaisu.

Vesistövaikutukset voivat estää luvan saamisen investointihankkeelle. Selvitimme uudessa raportissamme, miten vesistövaikutuksia vähentävät toimenpiteet, eli vesienhoidolliset kompensaatiot, voitaisiin huomioida lupaprosessissa. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/596177 #sykepublication @ym.fi

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2025 -julkaisu: Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuusselvitys.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuusselvitys kokosi kattavan tietopohjan uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja edistää kestävää hyödyntämistä. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/596093 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2025 -julkaisu: Ohjauskeinot muovien erotteluun sekajätteestä.

Suomessa ei ole juurikaan laitoksia kotitalouksien sekajätteen muovien erotteluun. Lainsäädäntö ei aseta varsinaisia esteitä muovien laitoslajittelulle, vaikka jätehuollon kokonaisuutta ohjataan vahvasti. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/595265 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2025 -julkaisun kuva.

Kyselytutkimuksemme mukaan maa-aineslaki on selkeä ja toimiva, ja se tukee tehokkaasti maisema-arvojen ja pohjavesien suojelua. Suurin haaste on kuitenkin maa-ainesten kestävän käytön edistäminen. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/595121 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2024 -julkaisun kansikuva.

Itämeren kunto on edelleen heikko, mutta pitkän aikavälin seurannassa näkyy pientä parannusta. Uudessa tila-arviossa Itämeren kuntoa arvioidaan ensimmäistä kertaa myös rantojen roskaantumisen, vedenalaisen melun ja merenpohjan elinympäristöjen osata. hdl.handle.net/10138/594993 #sykepublication

Paikkatieto ja toimintamallit valuma-aluesuunnittelussa -raportti.

Ihanteellisessa valuma-aluesuunnittelussa prioriteettialueet ja toimenpiteet määritellään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteiden tulee olla taloudellisesti kannattavia maanomistajille. Lue lisää suosituksia raportistamme: hdl.handle.net/10138/594496 #sykepublication

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2024 -julkaisu.

Saimaan ranta-asukkaiden kokemus vedenlaadusta on usein heikompi kuin ekologinen tila-arvio. Vedenlaadun lisäksi maisema ja luontoarvot ovat virkistäytymisen tärkeimpiä tekijöitä. Vedenkorkeuden merkitys virkistäytymiselle vaihteli alueittain. Lue lisää: hdl.handle.net/10138/593835 #sykepublication

Kuvassa on teksti Syken raportteja 3/2025: PlastLIFE murrosareena: Muovipakkausten ja -tuotteiden uudelleenkäyttö – yhteiskehittämisellä kiertotalouteen. tekstin takan on kuva jossa henkilö laskee vihreää nestettä kirkkaaseen pulloon annostelijasta.

Kertakäyttöisistä ja lyhytikäisistä muovipakkauksista ja -tuotteista voidaan päästä eroon. Uusi raportti tarjoaa ideoita uudelleenkäyttöön siirtymiseen.

Lue tiedote: www.sttinfo.fi/tiedote/7094...
Tutustu raporttiin: hdl.handle.net/10138/593436

#sykepublication #plastlife #muovitiekartta