Päätetään #termitoukokuu käsitteeseen, jossa #pohjavesi tulee konkreettiseksi näkyväksi eli lähteeseen: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #lähde #hydrogeologia
Pohjaveden pinta voi vaihdella sekä luontaisten syiden että ihmisen toiminnan vuoksi. Pohjaveden alenemassa pinta alenee alkuperäisestä pinnan tasosta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termitorstai #termirenlund #tieteentermit #pohjavesi #hydrogeologia #ympäristögeologia
Sivukivellä on geologiassa monta määritelmää. Nyt termipankkista löytyy sivukivi myös jätteen näkökulmasta määriteltynä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisteollisuuden eri vaiheissa voi syntyä jätettä, jonka määrä & laatu riippuvat hyödynnettävästä aineesta. Jätteen käsittelyä ohjaavat erilaiset lait: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kun kaivostoiminnassa louhitusta kiviaineksesta poistetaan rikastusprosessissa arvokas mineraaliaines, jää jäljelle rikastushiekkaa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #rikastushiekka #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisjätteen tutkimiseen voidaan käyttää myös mineraaliaineksen pidemmän aikavälin käyttäytymistä tutkivia kineettisiä testejä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #kineettinentesti #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisjätteen tutkimiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä: staattiset testit ovat yleensä lyhytkestoisia ja yhteen mittaukseen perustuvia testejä tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisteollisuudessa syntyvien jätteiden, kuten rikastushiekan, ominaisuuksien tutkiminen on tärkeää esim. jätealueiden rakenteiden kannalta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kun maalajia muodostavat rakeet ovat tiettyä raekokoa, kutsutaan maalajia lajittuneeksi eli tasarakeiseksi maalajiksi. Esimerkiksi hiekka koostuu 0,2–2,0 mm kokoisista rakeista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #maalaji
Tiesitkö, että harjut ovat Suomessa tärkeitä pohjavesialueita? Harjut ovat pitkiä ja kapeita maaperän muodostumia, jotka koostuvat enimmäkseen lajittuneista aineksista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #harju #pohjavesi #geologia
Vesikin voi sijaita orrella! Orsivedeksi kutsutaan varsinaisen pohjavedenpinnan yläpuolella olevaa vesikerrosta, joka on vettä huonosti johtavan maakerroksen pidättämä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #termitoukokuu #orsivesi #hydrogeologia #pohjavesi
#Neutraalikaivosvaluma viittaa valuma-/suotoveteen, jonka pH on lähellä neutraalia mutta joka voi sisältää korkeita haitta-ainepitoisuuksia: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit #hydrogeologia #ympäristögeologia
Jos hapan valuma on peräisin kaivoksesta, kutsutaan sitä happamaksi kaivosvalumaksi. Kirjallisuudessa tähän viitataan myös lyhenteellä "AMD": tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#hapanvaluma #hapankaivosvaluma #termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit
Hapan valuma voi olla peräisin kaivoksista, kaivosten sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta tai luontaisesta maa-aineksesta, joka sisältää sulfideja: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#hapanvaluma #tieteentermit #termirenlund #termitoukokuu #hydrogeologia #ympäristögeologia
Imeytymisen ja suotautumisen lisäksi geologian aihealueelta löytyy #suoto. Kirjallisuudessa näitä saatetaan käyttää toistensa synonyymeinä, mutta käsitteillä on kuitenkin pientä merkityksellistä eroa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit #geologia #suoto
#Suotautuminen on veden virtausta huokoisessa väliaineessa painovoiman vaikutuksesta. Kirjallisuudessa määritelmässä on tosin pientä vaihtelua, osa sisältää painovoiman osa ei: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #termitoukokuu #hydrogeologia
Imeytyminen eli infiltraatio tarkoittaa veden imeytymistä maanpinnalta huokoiseen väliaineeseen. Imeytyvä vesi voi olla esimerkiksi sadevettä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#imeytyminen #infiltraatio #hydrogeologia #tieteentermit #termirenlund #termitoukokuu
Maankamarasta löytyy veden lisäksi huokoskaasuja. Huokoskaasuja voidaan hyödyntää esimerkiksi maaperän saastumisen tutkimuksessa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #termitoukokuu #tieteentermit #huokoskaasu #ympäristögeologia #hydrogeologia
Ethän unohda
tulivuoria veden
kierrättäjinä?
🫧🌋
Maapallolla hydrologisessa kierrossa vesi kiertää eri kehissä ja niiden välillä. Tulivuorilla on veden kierrättämisen taustalla myös rooli: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termirenlund #termihaiku #tiederuno
#Akviferi'n ja #akviktardi'n lisäksi on vielä #akvikludi, joka on käytännössä vettä läpäisemätön maankamaran muodostuma ja eroaa näin akvitardista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #termitoukokuu #tieteentermit
#Akvitardi taas on maankamaran muodostuma, joka varastoi vettä, mutta johtaa sitä huonosti. Myös akvitardi voi sijaita sekä maa- että kallioperässä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#akvitardi #pohjavesi #termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit
#Akviferi on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava. Akviferejä voi olla sekä maa- että kallioperässä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #hydrogeologa #geologia
#Juurivyöhyke on maankamaran ylin kerros, johon kasvien juuret ulottuvat. Juurivyöhyke löytyy sekä maa- että kallioperästä, ja sen paksuus riippuu maankamaran ominaisuuksista ja kasvillisuudesta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#juurivyöhyke #hydrogeologia #tieteentermit #termirenlund
Maa- tai kallioperässä oleva avoin tila voi olla veden osittain tai kokonaan kyllästämää. Osittain kyllästyneessä vyöhykkeessä oleva vesi on maavettä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi... #maavesi #pohjavesi #termirenlund #tieteentermit #hydrogeologia
Pohjavedestä monelle saattaa tulla ensimmäisenä mieleen maaperän muodostumissa oleva #pohjavesi. Pohjavettä löytyy kuitenkin myös kallioperästä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termirenlund #termitoukokuu #kalliopohjavesi #hydrogeologia #ympäristögeologia
#Pohjavesi on vettä, joka täyttää kokonaan maankamarassa olevaa huokostilaa. Määritelmän voi käsittää myös laajempana, kaiken maanalaisen veden kattavana, lisätietoa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#hydrogeologia #termitoukokuu #tieteentermit #termirenlund #geologia #ympäristögeologia
🫧Toukokuun kunniaksi tviittailen hieman ahkerammin geologian termeistä! Tällä kertaa painotan hydrogeologiaan ja ympäristögeologiaan liittyviin termeihin. Niiden työstö Tieteen termipankkiin on työn alla. 🫧
#termitoukokuu #tieteentermit #termirenlund #geologia #hydrogeologia #ympäristögeologia
Tänään geologian aihealueella (Tieteen termipankissa) olevien käsitesivujen määrä kiepsahti 1500:aan ja ylikin! Päivittäessä on tullut bongattua useampi vanha sivu, jotka kaipaavat myös päivittämistä. Mutta koko ajan kohti parempaa🤩
#tieteentermit #termirenlund #geologia